Parvekelasitus säästää energiaa

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Suomen lasitetut parvekkeet säästävät laskennallisesti 60 tuulivoimalan verran energiaa, toteaa parvekelasituksen energiatehokkuudesta väitellyt Kimmo Hilliaho Lumonilta.

 

Robottikaksikko Einari ja Oskari puurtaa väsymättä Lumon Suomi Oy:n Kouvolan-tuotantolaitoksen valmistuslinjalla. Täällä valmistuu viikossa jopa seitsemän tuhatta parvekelasia, jotka matkaavat Kouvolasta Norjaan, Espanjaan tai vaikka Kanadaan.

Parvekelasijulkisivu alkaa olla yhä yleisempi näky kehittyneiden kaupunkien keskustoissa. Lumon Oy on parveke- ja terassilasituksen uranuurtaja. Lumonin tuore toimitusjohtaja Jussi Kinnunen ja henkilöstönkehityspäällikkö Kimmo Hilliaho arvioivat, että Suomessa parvekkeista on lasitettu noin 75%. Tämä tarkoittaa noin 600 000 lasitettua parveketta. Uusiin rakennuksiin lasitukset tehdään pääsääntöisesti. Mikä on syynä suosioon?

Kinnusen mukaan lasitus tuo lukuisia etuja, joista yksi, asumisen ja asuinympäristön viihtymisen paraneminen, on nostettu yrityksen missioksi.

Lasitus nostaa parvekkeen tai terassin lämpötilaa, mikä tekee siellä oleskelusta mukavampaa esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Näin parvekkeen vuotuinen käyttöaika pitenee jopa 1-2,5 kuukautta.

”Parvekkeella voi jopa helmikuussa ja vielä lokakuussa olla 20 astetta lämmintä, vaikka ulkona olisi kymmenen astetta pakkasta, jos aurinko paistaa oikein hyvin parvekkeelle”, sanoo Kimmo Hilliaho.

 

Elinkaari pitenee

Lasitus suojaa, joten kosteusrasitus pienenee ja parvekkeen kunnossapito helpottuu. Hilliahon mukaan suhteellinen kosteus on keskimäärin 5-10 prosenttia alhaisempi kuin ulkoilmalla. Näin koko parvekkeen elinkaari pitenee.

”Pelkällä lasituksella vanhoillekin parvekkeille voidaan saada viidestä kymmeneen vuotta lisää elinaikaa. Uuden, lasitetun parvekkeen käyttöikä on 60-130 vuotta”, Hilliaho laskee.

Lasitus myös eristää ääntä, mikä voi olla tärkeää ruuhkaisissa kaupunkikeskustoissa. Äänieristysvaikutus on Hilliahon mukaan keskimäärin 8-12 desibeliä.

”Lanseerasimme viime vuonna uuden kaiteen, jossa äänieristävyys, energiansäästö ja rakenteiden säilyvyys on huomioitu erityisen hyvin. Myös paloturvallisuuteen on satsattu. Kaiteen ja betonilaatan liittymä on mietitty niin, etteivät savukaasut pääse alapuoliselta parvekkeelta yläpuoliselle”, Jussi Kinnunen toteaa.

 

Satanen säästöä

Tärkeä tekijä on myös energiansäästö. Nyt säästömääristä on tutkittua tietoa, sillä Kimmo Hilliaho väitteli loppukesällä – ensimmäisenä suomalaisena – parvekelasituksen energiatehokkuudesta Tampereen teknillisellä yliopistolla. Väitöstutkimuksessaan hän tutki yksityiskohtaisesti Tampereen Hervannassa saman talon lasitettua ja lasittamatonta parveketta. Täydentävänä vertailuaineistona oli 18 lasitettua ja 5 lasittamatonta parveketta ympäri Tamperetta.

Hilliaho mallinsi tulokset laskentaohjelmaan. Tulokset ovat selvät:

”Energiansäästö tutkituissa taloissa oli 3,4 – 10,7 prosenttia, keskimäärin 5,9%. Euroissa energiatehokkuus tuottaa 6 – 112 euron säästöt per parveke per vuosi”, Hilliaho summaa.

Vertailussa hän käyttää VVO:n energiankulutustietoja kymmenestä parvekelasiremontoidusta kohteesta.

”Kun on tarkkailtu kulutusta ennen remonttia ja sen jälkeen, energiansäästöä on syntynyt keskimäärin 4,2 prosenttia.”

 

Sisäilmasto hallintaan

Keskimäärin lasitettu parveke säästää 200 kilowattituntia energiaa verrattuna lasittamattomaan.

Tuloksista Hilliaho vetää yhteen julkisivulasituksen vaikutuksia Suomen tasolla.

”Suomen lasitetut parvekkeet tuottavat siis vuodessa 120 gigawattitunnin energiansäästön, mikä tarkoittaa 1,2 miljoonaa euroa. Jos keskimäärin yhden megawatin tuulivoimalan energiateho on kaksi gigawattituntia, parvekelasituksen vaikutukset vastaavat 60 tuulivoimalaa.”

”Tällä on iso merkitys, kun puhutaan siitä, millaisen hiilijalanjäljen yritys jättää maailmaan”, Tapani Kinnunen huomauttaa.

Hilliaho huomasi myös, että parvekelasitus on yllättäen pienentänyt asuntojen lämpötiloja.

”Niissä asunnoissa, joissa oli lasitus, oli keskimäärin 0,5 ja parhaimmillaan 1,0 astetta viileämpää, kuin niissä, joissa lasitusta ei ollut. Ehkä ilman lasitusta syntyy vetoa, jota asukas kompensoi kääntämällä termostaatista lisää lämpöä. Kun vedon tunne poistuu, ei ole tarvetta pitää sisälämpötilaakaan niin korkealla”, Hilliaho päättelee.

Auringonsuojaverhoilla lasitetun parvekkeen lämpötila saadaan kesällä hallittua. Hilliaho summaa väitöskirjassaan, että lasituksella asukas saa hallintaansa koko parvekkeen sisäilmaston.

 

Hukkalasi takaisin prosessiin

Kimmo Hilliaho ja Lumonin ympäristöasioista vastaava laatupäällikkö Sami Hilliaho ovat tarkastelleet myös tuotantoprosessin materiaalien kierrätyksen vaikutusta päästöihin.

”Prosessissa syntyvä hukkalasi kierrätetään. Yhteistyökumppanimme Uusioaines hyödyntää sen omassa lasinvalmistusprosessissaan. He tekevät meille peruslasia, josta 20% on kierrätyslasia”, Sami Hilliaho kertoo.

Myös lasituksessa käytettävät alumiinikaiteet ovat täysin kierrätettäviä.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin