Muovipakkausjätteen laatu yllätti

31.3.2017

Muovipakkausten keräys kuluttajilta on lähtenyt kunnolla liikkeelle. Kertynyt muovi on kelvannut laadukkaiden uusiomuovien valmistukseen, kertovat keräyksestä ja kierrätyksestä vastaavat.

Keskon liikkeissä asioinut on saattanut jo pakata ostoksensa tuotteeseen, joka on suomalainen esimerkki kuluttajamuovipakkausten suljetusta kierrosta.

Pirkka ESSI -kiertokassi on valmistettu 90-prosenttisesti uusiomuovista. Vähintään 45 prosenttia muovikassista on peräisin Ekokemin muovijalostamolla kuluttajien muovipakkausjätteestä valmistetusta CIRCO-uusiomuovista. Kaupasta kotiin kulkeutunut pakkaus- ja muovikassijäte käytetään siis uusien kauppakassien valmistamiseen.

Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy on saanut nyt suurin piirtein valmiiksi kuluttajapakkausten keräysverkoston. Siihen kuuluu tällä hetkellä noin 530 muovinkeräyspistettä, lähes 1860 kartonkipakkauspistettä ja vähän yli 1870 lasi- ja metallipakkauspistettä. Kuitupakkausten keräyspisteistä 350:een on tarkoitus asentaa puristin, muovipakkauksia on tarkoitus puristaa lopulta noin 150 pisteellä. Puristimet ovat toimittaneet Europress Group ja WEG.

Keräysverkoston kustannukset ovat vuositasolla noin 14 miljoonaa euroa, josta puolet menee logistiikkaan, siis pakkausjätteiden keräämiseen ja kuljettamiseen.

Rinki ja muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi ovat asettaneet tavoitteeksi, että keräysverkostolla saataisiin kerättyä alkuvaiheessa valtakunnallisesti 6 000 tonnia eli vähän yli kilo muovipakkausjätettä asukasta kohden. Suomessa syntyy muovipakkausjätettä noin 10-15 kiloa per asukas.

Keräyspisteiden perustaminen on ollut hitaampaa kuin alun perin suunniteltiin. Sen takia viime vuonna jäätiin 2 600 tonniin eli noin puoleen kiloon asukasta kohden. Keräysmäärät ovat kuitenkin koko ajan nousseet. Tammikuun tahdilla tänä vuonna saataisiin kerättyä jo lähes 5 000 tonnia muovipakkausjätettä.

Kuluttajilta kerätyt muovipakkausjätevirrat on toimitettu Riihimäelle Fortumiin kuuluvan Ekokemin muovijalostamoon, jossa niistä valmistetaan kierrätykseen sopivia CIRCO-uusiomuovigranulaatteja. Ekokem valmistaa kerätyistä muoveista myös muoviprofiilia Riihimäellä.

Tavoitteena on, että 75 prosenttia kuluttajamuovipakkauksista saataisiin muovijalostamossa kierrätettyä. Laitos on vielä ylösajo- ja säätövaiheessa. Kierrätys- ja energiajohtaja Kalle Saarimaa kertoo, että parhaimmillaan on päästy jo yli 60 prosentin kierrätysasteeseen.

Kuusi kiloa per henkilö?

Saarimaa näkisi mieluusti, että kerättävät muovipakkausjätemäärät moninkertaistuisivat, koska uusiomuoveille olisi markkinoilla kysyntää.

”Ruotsin keräysjärjestelmä on päässyt kymmenessä vuodessa siihen, että siellä kerätään kuusi kiloa muovipakkausjätettä henkeä kohden. En näe mitään estettä, etteikö tähän päästäisi Suomessakin. Silloin keräisimme jo 30 000 tonnia muovipakkausjätettä vuodessa”, Saarimaa summaa.

Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Vesa Soini uskoo, että keräysmäärät kasvavat. Nykyisen keräysverkoston keräyspisteisiin mahtuisi enemmänkin muovipakkauksia.

”Astiat ja puristimet tyhjennetään vielä nyt aika vajaina. Verkostolla voisi kerätä lähemmäs 15 000 tonnia vuodessa”, Soini laskee.

Miljoona ihmistä kotikeräykseen

Lisäksi kiinteistökohtainen muovipakkausjätteen keräys on yleistymässä vauhdilla. Kunnat ja jätehuoltoyritykset ovat alkaneet käyttää pakkauslainsäädännön mahdollistamaa tilaisuutta kerätä asukkailta pakkausjätteitä yhteistyössä tuottajayhteisöjen kanssa.

Esimerkiksi HSY on kokeillut muutamilla alueilla muovipakkausten kiinteistökeräystä. Suomessa on useita seutuja, joissa muovipakkausten kiinteistökeräys on tulossa jätehuoltomääräyksiin.

”Veikkaan, että viimeistään ensi vuoden aikana jo miljoona suomalaista on muovipakkausten kiinteistökeräyksen piirissä”, Soini ennustaa.

Suuri osa kierrätetyistä muovipakkauksista on kuitenkin peräisin yrityksiltä ja teollisuudesta. Jos kotitalouksista kerättiin viime vuonna 2 600 tonnia muovipakkauksia, yrityksiltä ja teollisuudesta kerättiin samaan aikaan yli 12 500 tonnia.

Muovipakkauksissa on saavutettu 16 prosentin kierrätysastetavoite, mutta jatkossa kierrätystavoitteet tiukentuvat.

”Kierrätystavoitteita ei saavuteta aluekeräyspisteitä lisäämällä, vaan kierrätystä tehostamalla. Turhia kierrätysmuovin käytön esteitä pitää poistaa”, Soini sanoo.

Hyvä laatu yllätti

Kuluttajien keräämän muovin hyvä laatu on yllättänyt muovijalostamosta vastaavan Kalle Saarimaan. Epäpuhtauksia on ollut joukossa vain vähän.

”Olemme olleet tyytyväisiä: kerätty muovipakkausjäte on ollut puhdasta ja yllättävän hyvälaatuista. Pystymme tekemään siitä laadukkaita tuotteita”, Saarimaa tiivistää.

Eniten harmia ovat aiheuttaneet öljykanisterit, joiden sisälle jäänyt öljy päätyy pesuvaiheessa muovijalostamon jätevesiin ja nostaa hetkittäin laitoksen jäteveden haitta-ainepitoisuudet lähelle ympäristöluvan raja-arvoja. Se hidastaa prosessia.

Kotimaisia kierrätyskohteita

Muovijalostamo valmistaa kuluttajamuovista kolmea päätuotetta: HDPE-, LDPE- ja PP-muovista uusiomuovigranulaattia tuotenimellä CIRCO. Näille on Saarimaan mukaan markkinoilla kova kysyntä. Käyttökohteita on tarjolla runsaasti ja niitä myös tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti lisää.

Toistaiseksi tuotetut määrät on saatu myytyä kotimarkkinoille. Amerplast valmistaa LDPE-uusiogranulaatista jo mainittuja Pirkka ESSI kiertokasseja.

Orthex Group puolestaan tuottaa PP-uusiogranulaatista 20 tuotetta, muun muassa kukkaruukkuja, saaveja, ämpäreitä ja säilytyslaatikoita.

”Oikein käytettynä muovi on erinomainen raaka-aine. Se on kevyt ja monipuolinen. Hyvin suunniteltu muovituote kestää käyttöä ja katseita vuosikymmeniä. Vielä tämän jälkeenkin muovi voidaan murskata ja käyttää uudelleen, lopuksi energiana”, linjaa toimitusjohtaja Alexander Rosenlew Orthex Groupista.

PET-uusiomuoville asiakaskohteet ovat kehitysvaiheessa. Haasteellisimpia ovat esimerkiksi polystyreenit eli styrox. Saarimaa kuitenkin kannustaa keräämään sellaisiakin muoveja, joille ei vielä ole kierrätysratkaisuja. Näin niitä päästään kehittämään.

”On kansantaloudellisesti ja kiertotalousnäkökulmasta hyvä, että onnistumme luomaan kotimaisia suljettuja materiaalikiertoja”, Saarimaa näkee.

Saarimaa toivoo, että pakkausten suunnittelijat ottaisivat kierrätyksen nykyistä paremmin huomioon ja välttäisivät monimuovipakkauksia.