Mitä eduskunta tahtoi hankintalakia säätäessään?

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

24.2.2017

Julkisia hankintoja koskevat hankintalait astuivat mutkikkaan ja pitkän käsittelyn jälkeen voimaan 1.1.2017. Uuden hankintalain (1397/2016) mukaan sidosyksikkö saa harjoittaa markkinaehtoista ulosmyyntiä enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuudella liiketoiminnastaan.

Jätehuollolle säädettiin hankintalaissa oma siirtymäaika sidosyksikkösäätelyä koskien. Jätehuoltoalalla sovelletaan 15 prosenttiosuuden ulosmyyntirajaa tämän vuoden loppuun asti. Lisäksi vuonna 2018 jätealaa koskee yleinen, muille kuin sosiaali- ja terveysaloille määritelty 10 prosentin ulosmyyntiraja.

Talousvaliokunta on edellyttänyt, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä.

Jätealan toimijat odottavatkin nyt, miten linjaus näkyy jätelain muutosten valmistelutyössä. Ympäristöministeriön jätelakityöryhmä on päättämässä työtään helmikuun lopussa.

Jätealan edunvalvontajärjestöt, kuntien jätelaitoksia edustava Jätelaitosyhdistys JLY ry ja yksityistä kierrätysteollisuutta edustava Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, ovat täysin päinvastaista mieltä siitä, mitä eduskunta tarkoitti talousvaliokunnan linjauksella.

Kiista koskee varsinkin sitä, haluaako eduskunta, että jätealaa koskevassa erityislaissa höllennettäisiin sidosyksikköjä koskevaa markkinaehtoisen ulosmyynnin prosenttirajaa löyhemmäksi kuin yleislakina toimivassa hankintalaissa.

 

YTP: Tiukka raja siirtymäajan jälkeen

YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki pitää selvänä, että kansanedustajien tahtona oli, että myös jätealaa sitoo hankintalain tiukka, viiden prosentin ulosmyyntiraja heti, kun siirtymäaika on päättynyt.

”Hankintalaki on yleislaki. Rajojen tulee päteä myös jätealalla. Eduskunta on harkitusti
ja aiheellisesti määrännyt tiukat rajat sidosyksiköiden toiminnalle markkinoilla. Pitäisi olla hyvin voimakkaita perusteita lähteä tästä poikkeamaan. Tällaisia perusteita ei eduskunnan mielestä pystytty jätealalla osoittamaan hankintalain kuulemisen aikana. On myös hyvä muistaa, että jätelaissa on määritetty kunnan toissijainen vastuu huolehtia jätehuollosta siellä, missä markkinatarjontaa ei ole. Tämä on jo merkittävä lievennys uuteen hankintalakiin verrattuna”, Rauhamäki korostaa.

YTP ry:n mukaan eduskunta ilmaisi selvän tahdon siitä, että jätetoimialan tulee sopeutua samoihin rajoihin kuin muidenkin alojen vuoden 2019 alusta.

”Talousvaliokunta erityisesti korosti, että silloin, kun sidosyksiköt ovat suuria, muutamankin prosentin markkinaehtoinen toiminta vaarantaa kilpailuneutraalisuutta. Ja jätealalla, jos jossain, kuntien sidosyksiköt ovat liikevaihdoltaan suuria”.

 

JLY: Jätelakiin lievempi raja

 

JLY ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä puolestaan näkee talousvaliokunnan lausuman tarkoittavan nimenomaan sitä, että eduskunta ymmärtää jätealan erityisluonteen ja sen, että jätealalle tarvitaan lievemmät ulosmyyntirajat.

”Keskustelimme hankintalain eduskuntakäsittelyn aikana hyvin laajasti eduskuntaryhmien kanssa. Kansanedustajat ymmärsivät, että jätetoimiala tulee aina poikkeamaan muusta palveluntarjonnasta ympäristön ja terveyden suojelun vaatimusten takia.”

JLY oli pettynyt hankintalain lopulliseen muotoon, mutta Eksymä näkee valonpilkahduksen talousvaliokunnan linjauksessa.

”Hankintalaissa prosenttirajoja ei voinut muuttaa jätealalle, vaan se tehdään erityislakien kautta. Vuoden 2017 loppuun asti määritelty 15 prosentin raja oli jätehuollolle kädenojennus, koska eduskunta tietää, että ympäristöministeriö miettii parhaillaan hankintalain ja jätelain rajapintoja ja kuntien vastuun rajausta.”

Eksymän mukaan JLY tulkitsee tilannetta niin, että eduskunnan tahtotilana on säätää jätelaissa jätealalle raja, joka mahdollistaisi korkeamman ulosmyyntimahdollisuuden kuin mitä uusi hankintalaki sallisi.

”Jotta jätehuollon ja kiertotalouden kehittämisen hyvä suuntaus voitaisiin taata, tulisi ulosmyyntimahdollisuus olla vähintään tuo eduskunnan määrittelemä 15 prosentin ulosmyyntiraja myös siirtymäaikojen jälkeen. Mutta miten ympäristöministeriö tämän
sitten tulkitsee, se jää nähtäväksi, kun jätelakiesitys tulee.”

Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan hallitusohjelmassa mainittua jätelain muutosta. Valmistelutyössä on kuultu ympäristöministeriön kokoamaa jätealan työryhmää, jossa on edustajia sekä kunnalliselta että yksityiseltä sektorilta. Työryhmän linjausten odotetaan valmistuvan helmikuun loppuun mennessä.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin