Metallinkeräykseen päätyy paljon sähköromua

Suomalaiset lajittelevat metallinkeräysastioihin virheellisesti paljon sähkö- ja elektroniikkaromua (SER).

Mepak-Kierrätyksen tutkimuksessa todettiin, että noin 13 prosenttia metallinkeräykseen päätyvästä materiaalista ei kuuluisi metallinkeräysastiaan.

Viisi prosenttia on sähkö- ja elektroniikkaromua. Tutkimuksessa astioista löytyi sekä pieniä sähkölaitteiden kappaleita että suurikokoisia laitteita, jopa 50-tuumainen taulu-tv.

Painepullot pois

Tutkimuksessa astioista löytyi myös paljon tyhjentämättömiä painepakkauksia. Ne kuuluvat metallinkeräysastiaan vain täysin tyhjinä. Tyhjentämättöminä ne ovat vaarallista jätettä, ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita joutuessaan virheellisesti metallinkierrätysketjuun.

”Käytämme tuloksia metallipakkaustilastoinnin pohjana sekä neuvonnan ja viestinnän apuna. Erityisesti SER ja vaarallinen jäte täytyy saada astioista pois”, toteaa Mepakin toimitusjohtaja Satu Estakari. Hän kertoi metallijätteen koostumustutkimuksen tuloksista Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan järjestämässä Tuottajavastuuiltapäivässä Tampere-talossa.

Väärin lajitellun jätteen osuus on suunnilleen sama sekä metallin aluekeräysastioissa että kiinteistökeräyksessä.

Mepak selvitti kuluttajilta kerätyn metallijätteen koostumusta Suomessa. VTT:n kanssa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin metallinkeräykseen tuodun pakkausmetallin, pienmetallin ja pantillisten juomatölkkien välistä jakaumaa eri puolilla Suomea.

Pienmetallia enemmän kuin pakkauksia

Suomessa metallinkeräysastioihin voi tuoda sekä metallipakkauksia että erilaista pienmetallia. Tutkimuksessa pienmetallia oli keskimäärin 46 prosenttia, hieman enemmän siis kuin metallipakkauksia, joita oli 41 prosenttia.

Aluekeräysastioihin tuodaan enemmän pienmetallia kuin kiinteistökeräysastioihin. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että aluekeräysastioihin yksinkertaisesti mahtuu isompia metalliesineitä. Aluekeräyspisteiden sisällöstä 51 prosenttia oli pienmetallia ja 36 prosenttia pakkausmetallia. Kiinteistökeräyksessä suhde oli toisin päin, eli pakkausmetallia oli enemmistö, 47 prosenttia, kun taas pienmetallia 41 prosenttia.

”Alueelliset erot olivat yllättävän pieniä. Oletimme, että pääkaupungissa tilanne olisi erilainen kuin pohjoisessa, mutta se ei pitänyt paikkaansa.”

Alueesta riippuen pakkausmetallista noin 2–7 prosenttia oli juomatölkkejä. Esimerkiksi yhdellä tutkimusalueista (Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Kiertokapulan alueella) kuluttajat ovat heittäneet pantittomia juomatölkkejä melkein 700 kappaletta aluekeräysastioihin ja 175 kappaletta metallin kiinteistökeräysastioihin tutkimusnäytteiden sadan kilon näytemäärää kohden.

”Tämä on juuri oikea toimintatapa: pantittomien tölkkien tuleekin palautua kiertoon metallinkeräysastioiden kautta. Olemme tulokseen tyytyväisiä”, Estakari kiittelee.

Pantilliset juomatölkit palautuvat selvästi PALPAn palautusautomaattien kautta, sillä näytteissä oli vain 51 pantillista juomatölkkiä aluekeräysastioissa ja 20 juomatölkkiä kiinteistökeräysastioissa sadan kilon näytettä kohden.

Kerätty metalli on hyvälaatuista: Pakkausmetalli koostuu 97-prosenttisesti metallista. Loput kolme prosenttia koostuu muun muassa paperisista etiketeistä.

Vastuu puhuttaa

Tuottajavastuuiltapäivä pidettiin Tampere-talolla nyt neljättä kertaa.

Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Silvennoinen muistutti, että Suomessa on 17 tuottajayhteisöä, joissa on jäseniä yhteensä yli 5 000.

Tuottajayhteisöt ovat järjestäneet yhteensä yli 50 000 keräyspistettä. Hyötyjätemateriaalia on otettu vuosittain talteen yli 1,3 miljoonaa tonnia, siis yli 30 000 täysperävaunurekkaa.

Tuottajavastuuiltapäivä moderoi toimittaja ja kirjailija Ronja Salmi. Hän pohti omaa kuluttamistaan ja unelmiaan suhteessa ilmastokriisiin.

”Olen itsekin rukannut ruokavaliota, ostanut hybridiauton ja valinnut ekosähkön. Mutta lentämisestä luopuminen vaatii unelmien uudelleenarviointia.”

Kuvat: Tero Pajukallio. ”Oletimme, että metallinkeräysastioissa olisi enemmän väärin lajiteltua jätettä. On silti paljon työtä, että saamme sen määrän vähenemään”, sanoi Mepak-Kierrätyksen toimitusjohtaja Satu Estakari Tuottavastuuiltapäivässä.

”Nuoret ovat huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Yksilökeskeisyyttä korostava aika ohjaa ajattelemaan, että ilmastonmuutoskin on yksilön vastuulla”, toimittaja ja kirjailija Ronja Salmi pohti esityksessään Tuottajavastuuiltapäivässä.