Meriroskahaasteen voittajalle tarjolla yli 30 000 euroa

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Muovia syövä mikrobi. Mikromuovikuitujen suodatin pyykinpesukoneisiin. Esimerkiksi tällaiset aloitteet pääsivät finaaliin tammikuussa käynnistyneessä Meriroskahaaste-kilpailussa.

Finalistit puuttuvat merten roskaantumisen eri vaiheisiin alkaen sen perimmäisistä syistä ja päättyen roskien poistamiseen ympäristöstä.

Suomen ympäristökeskuksen kilpailuun ilmoitettiin mukaan 93 ratkaisua, jotka vähentävät Itämereen päätyvän roskan määrää. Finalistit haluavat esimerkiksi kehittää muoville korvaavia materiaaleja, ratkaista mikromuoviongelmaa ja parantaa ympäristötietoisuutta.

”Iloitsemme, että osallistujat lähtivät suurella joukolla ratkaisemaan yhtä aikamme kiperimmistä ympäristöongelmista ja olivat selvästi paneutuneet asiaan. Finaalissa on mukana tutkijoita, keksijä, yrityksiä ja yhdistyksiä”, sanoo Meriroskahaasteen tuomariston jäsen, ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä.

 

Meriroskahaasteen finaalivaiheeseen pääsivät seuraavat kilpailijat:

  • AEGLE®-kuluttajapakkauskartongit (Kotkamills Oy): Helposti kierrätettävä kuluttajapakkauskartonki AEGLE® Barrier Light perustuu vesipohjaisiin dispersiobarriereihin, jotka eivät kuormita luontoa perinteisen muovin tapaan.
  • CosmEthics-sovellus, -tietokanta ja -tekoäly (Katariina Rantanen): Kuluttajat ja ammattikäyttäjät voivat CosmEthics-sovelluksen avulla löytää kosmetiikkatuotteita, joissa ei ole muovikemikaaleja. Veteen liukeneva nano- tai mikromuovi ei näin päädy vesistöön.
  • MICRO2F – Mikromuovikuitujen suodatin pyykinpesukoneisiin (Stjepan Budimir): MICRO2F on yksinkertainen 3D-tulostettava suodatinlaite, jossa ei ole kertakäyttöisiä suotimia. Se on edullinen ja skaalautuva ratkaisu synteettisistä vaatteista huuhtoutuvien kuitujen keräämiseksi.
  • NCC SnowClean (NCC Infrastructure): Aurauslumien mukana päätyy vesistöihin roskaa, epäpuhtauksia ja ympäristölle haitallisia aineita. Näin ei tarvitse olla, vaan aurauslumet voidaan käsitellä luonnolle harmittomiksi kestävällä tavalla NCC SnowClean -lumenkäsittelyratkaisun avulla.
  • PAPTIC® – The Good Conscience Alternative (Paptic Oy): PAPTIC on uusi pakkausmateriaali, jolla on mahdollista korvata muovia useissa joustopakkauksissa, kuten kasseissa.
  • Plassessment – Kaupungin muoviroskaselvitys (WSP/Plassessment-tiimi): Plassessment on kaupungeille tarjottava palvelu, jolla selvitetään yleisten alueiden muoviroskaantumista. Selvitys ohjaa roskaantumisen ehkäisytoimenpiteitä strategisesti tärkeimpiin kohteisiin.
  • Plastic Bugs (VTT, PlastBug-tiimi): Tiimi kehittää muovia syövän mikrobin, joka hajottaa roskan uusiksi raaka-aineiksi. Prosessi tapahtuu pienissä liikuteltavissa yksiköissä merellä tai maalla.
  • Pysäytä jätemeri! (Pidä Saaristo Siistinä ry): Tiimi suunnittelee konseptia, jossa hulevesikaivot ja roskalaatikot merkitään näkyvästi. Ihmisiä ohjataan käyttämään roskalaatikoita, ja heille kerrotaan roskan reiteistä mereen.
  • Ranta kuntoon! -kalenteri (Zero Waste Finland): Kalenteri antaa konkreettisia arjen vinkkejä kotitalouksien jätemäärän ja kertakäyttömuovin kulutuksen vähentämiseksi. Kannustava kilpailuhenkisyys haastevuoden aikana motivoi ja innostaa muutokseen.
  • Ympäristökasvastuksella vähemmän meriroskaa (Luonto-Liiton Itämerijaosto): Meriroskalähettiläät kiertävät kouluja ja rantoja. He kertovat meriroskasta ja jakavat tietoa siitä, miten roskaamista voidaan vähentää. Lähettiläät innostavat ihmisiä myös keräämään rannoilla roskia.

Lisäksi tuomaristo antoi kunniamaininnan Mäntynummen yhtenäiskoulun Merikurssi 1:n oppilaille Nuoret mukaan -kampanjasta. Kampanjan tiimi kutsutaan finaalivaiheen työpajoihin mukaan tuomaan nuorten näkökulmaa muille tiimeille.

 

Finalistit valitsi kilpailun tuomaristo, johon kuuluvat Maj ja Tor Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola, Joukon Voiman toimitusjohtaja Jukka Kajan, Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi, Demos Helsingin yhteiskehittämisen ja avoimen innovaatiotoiminnan johtaja Outi Kuittinen, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Maria Laamanen ja SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

Finalistit kehittävät seuraavaksi ideoitaan eteenpäin asiantuntijoiden avulla. Meriroskahaaste huipentuu 25.8.2018 Suomen luonnon päivänä, jolloin tuomaristo valitsee kilpailun voittajan tai voittajat. Voittaja tai voittajat saavat yhteensä 32 000 euroa ideansa toteuttamiseen, ja kolme finalisteista saa ilmaisen joukkorahoituskampanjan.

Palkintosumman lahjoittavat Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja S-ryhmä. Joukkorahoituskampanjan lahjoittaa Joukon Voima. Kilpailun järjestää Suomen ympäristökeskus, ja toteuttajakumppaneita ovat ajatushautomo Demos Helsinki ja viestintätoimisto Kaskas Media.

 

Kuva: Roskaa Humallahdella © Tuomas Lahti

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin