Matkailijoiden jätelajittelu puhuttaa Lapissa

Millaisen kuvan ulkomailta Lappiin saapuva matkailija saa ympäristösuhdettaan korostavasta Suomesta, kun hän ei löydä roskilleen astiaa, josta jätteet päätyisivät kierrätykseen? Esimerkiksi tämä kysymys puhutti Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarilaisia. Pidä Lappi Siistinä ry järjesti ympäristöseminaarin tällä kertaa Ylläksellä tammi-helmikuun vaihteessa, ja sinne saapui satakunta jätehuoltoalan asiantuntijaa ympäri Suomea.

Etenkin Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:tä edustanut sopimusasiamies Taneli Lumiaro ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala saivat vastata yleisön kiperiinkin kysymyksiin siitä, miksei Lapissa ole järjestetty nykyistä tiheämpää keräyspisteverkostoa, joka palvelisi asukkaita ja matkailijoita esimerkiksi muovipakkausten kierrätyshaluissa.

Kehitysjohtaja Johanna Koivumaa ja tekninen johtaja Johanna Mehtälä Kolarin kunnasta sanoivat, että asukkailta ja matkailijoilta tulee valtavasti kysymyksiä siitä, miksi lähimmät kierrätyspisteet ovat niin kaukana. He kertoivat, että ahkerimmat muovipakkausten lajittelijat joutuvat nyt ajamaan kymmeniä kilometrejä monta kertaa viikossa viedäkseen muovinsa kierrätyspisteeseen, ja kysyivät, eikö olisi ympäristön kannalta parempi, että puristavia muovijätekontteja olisi tiuhemmassa.

Ringin Lumiaro kertoi, että asukaslukuun suhteutettuna esimerkiksi Kolarissa on enemmän muovikeräyspisteitä kuin vaikkapa Espoossa. Ekopisteitä on Lapissa nyt 105, ja muovia kerätään 14 puristimella. Muovinkeräysmahdollisuuksia on myös tulossa Lappiin lisää: Kesään mennessä avataan kuusi muovipakkausten keräysastiaa Sallaan, Ivaloon, Savukoskelle, Ylitornioon, Enontekiöön ja Pelkosenniemelle. Osan pisteistä järjestävät täydentävänä keräyksenä kunta ja kunnallinen jätehuoltoyhtiö.

”Kaikissa Lapin kunnissa kerättiin vuonna 2018 yhteensä 256 tonnia muovia. Siitä 103 tonnia kerättiin Rovaniemeltä, 41 tonnia Torniosta ja 36 tonnia Kemistä”, Lumiaro suhteutti.

Ruotsissa enemmän keräyspisteitä

Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala näkee ongelman kumpuavan lainsäädännöstä, joka ei osannut ennakoida ihmisten valtavaa muovinkeräysintoa:

”Suomessa vaadittiin vain yksi muovinkeräyspiste per 10 000 asukasta. Ruotsissa on yksi piste tuhatta asukasta kohti. Meillä lainsäätäjä on ollut hyvin varovainen, ja nyt vastuut ovat epäselviä.”

Kolarin kunnan edustajat muistuttivat, että asukaslukuun tuijottaminen ei huomioi suuria matkailijamääriä, jotka matkailusesongin aikana moninkertaistavat syntyvien jätteiden määrän.

Ylläksen Jounin kaupan ekopiste pursusi myös seminaarin aikana, jolloin Äkäslompolossa näkyi paljon keskieurooppalaisia turisteja.

Pidä Lappi Siistinä ry on suunnittelemassa hanketta syntypaikkalajittelujärjestelmän kehittämisestä Lapin matkailukeskuksiin. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla liikkuva keräyspiste.

Pidä Lappi Siistinä ry jakoi tapahtumassa perinteikkään ympäristöpalkinnon, Kultaisen Luudan. Tänä vuonna Luudan saivat Seija ja Hemmo Lyytinen, jotka ovat vuosikymmeniä vastanneet yhdistyksen luontotalkooleirien muonituksesta.

Kuvat: Elina Saarinen. Jounin kaupan yhteydessä oleva RINKI-ekopiste on suosittu Ylläksellä, sillä pisteellä on puristimella varustettu keräysastia myös muovipakkauksille. Lasia oli tammi-helmikuun vaihteessa kertynyt niin paljon, että astia pursusi yli.