Lehmänkaupat edistymisen jarruna

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kiertotaloutta edistävät ratkaisut saataisiin toimimaan lehmänkauppoja vältellen ja asiantuntijatietoa kunnioittaen.

Kesäkuussa hyväksytyllä jätelailla olisi ollut kaikki mahdollisuudet auttaa Sipilän hallitusta hallitusohjelmaansa kirjaaman hienon ja erittäin kannatettavan tavoitteen toteuttamisessa; tehdä Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Suomen Kiertovoima ry – KIVO tarjosi hallituksen tueksi apuaan. Suomi olisi voinut kerralla valjastaa kuntien jätelaitokset kiertotaloutta tukeviksi alustoiksi, jotka olisivat pystyneet tarjoamaan liiketoimintamahdollisuuksia myös uusille yksityisen sektorin toimijoille.

Kuntien jätelaitosten luomalla pohjalla kaikkien toimijoiden on mahdollista toteuttaa laajaa yhteiskuntavastuuta ympäristönsuojelun, palveluiden, innovaatioiden ja investointien kautta. Julkisen jätehuollon piirissä ei tavoitella liiketaloudellista voittoa, vaan asiakkaan ja aluetalouden parasta. Kannattavan toiminnan avulla investoidaan yhteiskunnan kannalta yhä parempiin ratkaisuihin ja palveluihin. Kilpailutuksilla hankitaan markkinoilta parhaat ratkaisut sekä avataan kenttä kaikille. Esimerkiksi kuntien markkinaehtoisesti kilpailuttamilla kuljetuksilla ja jätteenkäsittelypalveluilla ollaan parannettu toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta samalla pitäen asiakasmaksut edullisina. Markkinoilla toimiville yrityksille löytyy aina vaan lisää mahdollisuuksia mm. materiaali- ja energiahyötykäytön kehittämisestä.

Kuntajätehuollon toimivaa mallia on kehitetty yhdessä akateemisen tutkimuksen kanssa vuosikymmenten ajan. Toimivaa mallia halutaan monistaa myös muualle. Jos nyt päästetään jätehuoltokenttä pirstoutumaan häviävät kaikki: asukkaat, ilmasto, kiertotalous ja yritykset eli koko yhteiskunta. Suomi on lähtenyt rajoittamaan julkisen jätehuollon toimijan pelikenttää ahtaammaksi kuin mitä EU-direktiivit vaatisivat. Vastaavalle tielle ei muissa EU-maissa ole lähdetty.

Poliittisten ideologioiden määrittämien ratkaisujen sijaan asiantuntijoiden ääntä tulisi kuunnella herkemmin määritettäessä, minkälaisia tuotantoa ja kulutusta ohjaavia toimia toteutetaan osana kiertotalouden edistämistä. Jotta uudelleenkäytettävä tai kierrätyskelpoinen materiaali ohjautuisi parhaalla mahdollisella tavalla takaisin kiertoon, olisi jokaiseen toimijaportaaseen kohdistettava toimia – vaikka kepein ja porkkanoin.

Onneksi seuraavat hallitukset voivat oikaista nyt tehdyt virheet. Tuore jätelaki kun ei edistä jätteiden turvallista, asianmukaista ja tehokasta käsittelyä, ei kierrätysasteen nostamista eikä kohtuuhintaista jätehuoltoa laajassa harvaanasutussa maassa. Ympäristö- ja ilmastonmuutosongelmien hoidossa eivät toimi ideologiset lehmänkaupat, vaan koeteltu asiantuntijatieto ja yhteistyö. Vain yhteistyö kuntien, teollisuuden, alan yrittäjien ja asukkaiden kanssa voi tuottaa nykyistä paremman kierrätystason sekä lopulta kiertotalouden tavoitteen eli olla tuottamatta jätettä.

 

Riku Eksymä

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin