Kymmeniä tuhansia kuutioita lietettä valuu ehkä luontoon

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Lounaisessa Suomessa yli 120 000 kuutiota sako- ja umpikaivojen lietettä päätyy virallisten käsittelypaikkojen ulkopuolelle, pahimmassa tapauksessa ympäristöön.

Arviolta vain alle puolet viemäriverkoston ulkopuolella syntyvästä sako- ja umpikaivolietteestä käsitellään asianmukaisesti. Valmistuneen selvityksen mukaan kaikkien seudun kiinteistöjen lietekaivoja ei tyhjennetä ja kuljeteta säännöllisesti jätevedenpuhdistamoille. Ympäristöön puhdistamattomana päätyvät lietteet tarkoittavat merkittävää ravinnekuormaa vesistöille.

LCA Consulting Oy:n Lounais-Suomen Jätehuollolle (LSJH:lle) toteuttamassa selvityksessä tuotettiin tietoa sako- ja umpikaivolietteen määristä, keräyksestä ja käsittelystä Lounais-Suomessa. Selvityksessä toteutetun kiinteistötietojen vertailun perusteella saatiin arvio sako- tai umpikaivollisista kiinteistöistä ja niiden jakautumisesta kunnittain. Selvityksen mukaan alueella on noin 55 000 kiinteistöä, jotka eivät ole liitettynä keskitettyyn viemäriverkostoon ja niistä noin 43 000:ssa arvioidaan syntyvän sako- ja umpikaivolietteitä.

Seudun jätevesilietteiden vastaanottopaikkoihin toimitetaan vuodessa noin 62 000 kuutiotasako- ja umpikaivolietettä. Määrä on huolestuttavan pieni, jos sitä vertaa Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) teettämään selvitykseen, jonka mukaan alueen kiinteistöissä laskettiin syntyvän noin 185 000 kuutiota lietettä. Pahimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että vuodessa yli 120 000 kuutiotalietettä päätyy virallisten käsittelypaikkojen ulkopuolelle. Tulos on hälyttävä.

Seudun jätehuoltomääräykset edellyttävät sakokaivojen tyhjentämistä vähintään kerran vuodessa, jos kiinteistöllä on käytössä vesi-WC. Jos vapaa-ajan asunnon järjestelmään johdetaan ainoastaan niin sanotut harmaat vedet, riittää jätevesikaivojen tyhjentäminen joka toinen vuosi. Umpikaivot tyhjennetään tarvittaessa.

LSJH:n osakaskunnista kuudessatoista lietteentyhjennykset hoidetaan tällä hetkellä siten, että kiinteistönhaltija itse kilpailuttaa ja tilaa kaivojen tyhjennykset. Poikkeuksen tekee Kemiönsaari, jossa lietehuolto on hoidettu LSJH:n kilpailuttamana vuodesta 2013 alkaen. Keräysjärjestelmän muutoksen myötä Kemiönsaaressa puhdistamolle toimitetun lietteen määrä miltei kaksinkertaistui. Keskitetysti kilpailutetun mallin etuna on kaikkien lietekaivojen tyhjentäminen säännöllisesti, samalla kuljetuslogistiikkaa tehostaen. Myös valvonta helpottuu, kun viranomainen saa tarvittaessa tiedot lietekuljetuksista reaaliaikaisesti. Kiinteistönhaltijan itse kilpailuttaessa palvelun on riskinä, että tarvittavia tyhjennyksiä ei aina tilata.

Kunnat ovat siirtäneet lakisääteisen lietteiden vastaanoton ja käsittelyn järjestämisen LSJH:n tehtäväksi, ja asettaneet tavoitteita lietehuollon tehostamiseksi jätehuoltopoliittisessa ohjelmassaan. Kaikki jätevesilietteet tulisi kerätä säännöllisesti asianmukaiseen käsittelyyn edistäen vesiensuojelua, yleistä viihtyvyyttä ja terveyttä. Ympäristön ja asukkaiden kannalta parhaiden hyödyntämisratkaisujen suunnittelu ja toteuttaminen tulevaisuudessa edellyttää lietehuollon koko ketjun hallintaa.

Pohjoismainen Saaristoyhteistyö ja Varsinais-Suomen Liitto järjestävät tänään keskiviikkona 14.3.18 Turussa yhteistyöseminaarin, jossa keskustellaan kiertotalouden ratkaisuista ja mahdollisuuksista. LSJH:n ja LCA Consulting Oy:n toteuttama sako- ja umpikaivolietteiden selvitys esitellään osana seminaarin ohjelmaa. Itämeren ravinnekuormituksen vähentäminen, mukaan lukien lietteiden kestävä käsittely, tarvitsee yhteispohjoismaista ajatustenvaihtoa ja uusia kiertotalouden ratkaisuja.

Linkki selvitykseen LSJH:n sivuilla: https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/raportti_sako-ja-umpikaivolietteen-kerays-ja-kasittely-lounais-suomen-jatehuolto-oyn-toimialueella_07022018.pdf

 

Kuva: Scanstockphoto

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin