Kuutoskaupunkien hyödyntämättömät jätevirrat kartoitettu

Yhdyskuntien ja teollisuuden jäte- ja sivuvirtamateriaaleissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia innovatiivisille yrityksille. Tämä ilmenee Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hankkeen tekemästä selvityksestä, johon on liiketoiminnan edistämiseksi koottu tietoa 15 materiaalivirran osalta pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta ja Oulusta.

Selvitykseen on koottu materiaaleista seutukohtaiset vuotuiset määräarviot, jotta yritykset pystyvät hahmottamaan markkina-alueita ja -volyymeja.

Maa- ja kiviainesten osalta puhutaan miljoonista tonneista ja muiden mainittujen materiaalien osalta 100 000–300 000 tonnista vuosittain. Esimerkiksi puhdistamolietteiden, rakennusjätteiden, muovien ja jätteenpolton kuonien hyödyntämisessä olisi paljon bisnesmahdollisuuksia.

Uutta liiketoimintaa voi syntyä myös määriltään vähäisempien materiaalivirtojen ympärille. Innovaatiota kaivataan myös PVC- ja EPS-muoveille, joiden volyymi jää vuosittain joihinkin tuhansiin tonneihin.

Kuutoskaupunkien yhteisessä Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset eli CircHubs -hankkeessa on selvitetty uusia innovaatioita kaipaavia materiaalivirtoja sekä niihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Uusia innovaatioita kaipaavia materiaalivirtoja selvitettiin kuutoskaupunkiseuduilla

”Selvityksemme mukaan uusia innovaatioita tarvitaan kaikilla kaupunkiseuduilla esimerkiksi maa- ja kiviainesten, talonrakennusosien uudelleenkäytön, puhdistamolietteiden, jätteenpolton kuonien ja tuhkien sekä puisen rakennusjätteen kiertotalouden edistämiseksi, kertoo kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Katso tarkemmat materiaalivirta-arviot tietopankista: http://circhubs.fi/tietopankki/

Kuva: Tero Pajukallio. Maamassojen käsittelyä Ämmässuolla.