Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kuva: Sitra. ”Kun kiertotalous toteutuu optimaalisesti, ei se tapahdu vain yksittäisen yrityksen sisällä, vaan se perustuu ekosysteemeihin ja teollisiin symbiooseihin. Yhden jäte voi olla toisen raaka-aine”, Kirsi Sormunen näkee.

 

Julkaistaan Uusiouutisten Suomi 100 -juhlalehdessä 4/2017 31.5.2017.

 

Ensimmäinen Word Circular Economy Forum kesäkuussa Helsingissä on paikka rakentaa verkostoja ja kumppanuuksia kiertotalouden käytännön toteuttamiseen, näkee Kirsi Sormunen.

Elina Saarinen

”Kiertotaloudessa on valtava liiketoiminnallinen potentiaali. Kiertotalouden edelläkävijän paikka on vielä auki. Haluamme osoittaa, että Suomi on ottanut asian vahvasti agendalleen.”

Näin toteaa hallitusammattilainen Kirsi Sormunen, joka luotsaa yhdessä ministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa laajaa ohjausryhmää. Ryhmä pyrkii siihen, että Sitran organisoiman kiertotalouden tiekartan tavoitteet ja toimenpiteet toteutuvat käytännössä ja että niistä syntyy kansainvälisille markkinoille skaalautuvia konkreettisia ratkaisuja.

Suomi julkisti ensimmäisenä maana maailmassa oman kiertotalouden tiekarttansa. Tavoitteena on, että Suomesta tulee kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Tiekartassa on listattu seuraavan parin vuoden aikana toteutettavia kokeiluita ja toimenpiteitä viideltä painopistealueelta: metsäperäisissä kierroissa, teknisissä kierroissa, ruoka- ja ravinneketjuissa, liikkumisessa ja logistiikassa sekä yhteisissä toimissa. Esimerkkejä näistä on tässä lehdessä (kts. s. 34).

”Kun mukana on monipuolinen ryhmä, tämä antaa mahdollisuuksia saavuttaa konkreettisia tuloksia. Haluamme pitää huolen, ettei tämä jää akateemiseksi pohdiskeluksi.”

Sormusen mukaan Suomella on aidosti hyvät mahdollisuudet päästä kärkipaikalle. Suomessa on jo suuri joukko maailmanluokan suuria ja pieniä yrityksiä, jotka hyödyntävät kiertotalouden perusteita omassa liiketoiminnassaan. Julkisella sektorilla kunnat ovat lähteneet vapaaehtoisesti työskentelemään kestävyyden puolesta. Kuluttajat taas ovat perinteisesti olleet ympäristötietoisia ja välttäneet kerskakulutusta. On sanottu, että nuukuus on suomalaisilla geeneissä.

Kiertotalous on huomioitu myös Suomen hallitusohjelmassa, vaikkakin Sormunen toivoo siihen vielä kunnianhimoisempia toimenpiteitä.

 

Kaikki tuntevat toisensa

Sormusen mukaan suomalainen kiertotaloustyö on herättänyt kansainvälistä huomiota laajuudellaan ja pragmaattisuudellaan.

”Suomessa, pienessä maassa, sidosryhmäverkostot syntyvät helposti, koska melkein kaikki tuntevat toisensa. Tavan toimia ei tarvitse olla hierarkkinen tai byrokraattinen. Verkostojen avulla pyritään saamaan yhteistyöllä agendaa eteenpäin.”

Kesäkuinen, maailman ensimmäinen World Circular Economy Forum (WCEF) on tilaisuus laajentaa tätä verkostoa mahdollisimman globaaliksi. Kansainvälinen kiinnostus näkyy siinä, millaisen yhteistyökumppanijoukon Sitra on saanut tapahtumaan mukaan: Kumppanilistalla ovat YK:n ympäristöohjelma, Euroopan komissio, Ellen MacArthur Foundation, European Environment Agency, kansainvälinen kestävän kehityksen instituutti, World Resources Forum, Pohjoismaiden ministerineuvosto, kestävästi toimivien yritysten globaali verkosto WBCSD sekä Koli-forum. Mukana ovat myös suomalaiset keskeiset ministeriöt.

Tilaisuuteen osallistuu noin 1500 kutsuvierasta yli 60 eri maasta. Lisäksi jonotuslistalla on satoja osallistujia. Osallistujien joukossa on muun muassa korkea-arvoinen maailman luonnonvarapaneeli.

Sormunen uskoo, että foorumi vahvistaa Suomen asemaa edelläkävijänä kiertotaloudessa ja ympäristöasioissa laajemminkin. Sitra on suojannut tapahtuman nimen ja aikoo järjestää foorumin uudestaan Suomessa vuonna 2019 ja toivoo, että tapahtumasta tulisi vuotuinen merkittävä foorumi verkottumisessa ja kiertotalouden edistämisessä. Vuonna 2018 foorumi järjestetään Suomen ulkopuolella. Halukkaiksi järjestäjiksi ovat jo ilmoittautuneet mm. Skotlanti, Hollanti, Belgia ja Kanada.

Sormunen uskoo, että markkinatalouden kehitystrendit tulevat väistämättä ajamaan tuotantoa lähemmäs resurssitehokkuutta ja suljettuja kiertoja. ”Kriittisistä raaka-aineista tulee pulaa, on tarkkailtava kustannuksia, eikä luontoa voi rasittaa kohtuuttomasti.”

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin