Kulutus ylittää ekologisen kestävyyden rajat

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kuva: Grafiikka Suomen ympäristökeskus ja SYKE. Maailman maiden sosiaalinen ja ekologinen kestävyysaste. Yksikään maa ei ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla. Suomi menestyy sosiaalisen hyvinvoinnin mittareilla, mutta Suomen ekologinen kestävyysvaje on merkittävä.

 

5.6.2018

”Suomalainen kulutus ja tuotanto eivät ole kestäviä. Suomen kulutus on ylittänyt globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän tason, ja sama on tapahtunut muissakin Euroopan unionin maissa. Kulutuksemme ylittää kaikki ekologisen kestävyyden rajat lukuun ottamatta makean veden käyttöä”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman.

Yksikään maailman maa ei ole saavuttanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.

Uusimpien analyysien mukaan planeetan reunaehtojen varovaisuusperiaate on jo ylitetty ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, typen ja fosforin virtojen sekä ihmisen hyödyntämän maa-alan osalta. On suuri riski, että maapallon elinolosuhteet muuttuvat peruuttamattomasti ihmisen hyvinvoinnille ja yhteiskunnille epäsuotuisiksi.

Furman on vetänyt Suomen ympäristökeskuksen ja Sitran työtä, kun nämä ovat laatineet yhdessä Tukholman yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kanssa uudet politiikkasuositukset luonnonvarojen kulutusta vähentävälle, luonnon monimuotoisuuden turvaavalle ja päästötavoitteita kiristäville politiikkatoimille.

 

Kiertotaloudesta tultava perusta

Tutkijoiden mukaan kaiken taloudellisen toiminnan tulisi perustua kiertotalouteen. Tuotteet ja niiden jatkokäyttö tulee suunnitella niin, että materiaalit käytetään tehokkaasti uudelleen tuotteen elinkaaren lopussa.

Tämä edellyttää muutoksia esimerkiksi jätelainsäädäntöön. Tärkeintä on kuitenkin vähentää merkittävästi turhaa materiaalista kulutusta.

Valtion ja kuntien on kiristettävä päästöjen vähentämistavoitteitaan ja seurattava niiden toteutumista. Energian käyttöä tulee vähentää veroratkaisuilla ja investoinneilla energiansäästöön. Julkisia investointeja tulee suunnata hiilineutraaleihin asumis- ja liikenneratkaisuihin.

Jokaisen suomalaisen yrityksen pitää toimia vastuullisesti ja läpinäkyvästi ja myös raportoida toiminnastaan läpinäkyvästi. Yritykset voivat ohjata paitsi omaa myös yhteistyökumppaniensa toimintaa kestävään suuntaan esimerkiksi edellyttämällä alihankkijoiltaan materiaalien uusiokäyttöä.

 

BKT:lle toinen vaihtoehto

”On korkea aika saada kestävän hyvinvoinnin tavoitteet politiikan ytimeen. Vaikka murros onkin jo alkanut, ei yhteiskunnan vähähiilisyyttä ja energiajärjestelmien uudistamista voi jättää pelkästään markkinoiden varaan. Valtiolla on edelleen merkittävä rooli hyvinvointivaltion rakenteiden ja talouden muuttamisessa kestäviksi. Esimerkiksi BKT:n rinnalle tarvitaan ympäristövaikutuksia ja ihmisten hyvinvointia kuvaavia mittareita”, suositusten laatimisessa mukana ollut Sitran johtaja Mari Pantsar korostaa.

Yhä useammat kuluttajat haluavat tehdä vastuullisempia valintoja. He tarvitsevat kuitenkin yrityksiltä lisää tietoa tuotteiden ympäristö- ja ilmastojalanjäljestä helposti omaksuttavassa muodossa. Myös kuntien on helpotettava asukkaidensa kestävää arkea.

 

Suomi on ulkoistanut ympäristövaikutuksensa

Suomi on ulkoistanut merkittävän osan ympäristövaikutuksistaan. Suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelymaasta noin 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella, etenkin muualla Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Kyse on esimerkiksi Suomeen tuotavasta kahvista, vehnästä, rypsistä ja soijasta.

Metsien raivaaminen maatalouskäyttöön aiheuttaa lajikadon uhkaa etenkin trooppisissa maissa. Esimerkiksi kaakaon ja kahvin viljelyalueilla on paljon sukupuutoille herkkiä kotoperäisiä lajeja.

”Maapallon rajallisuuden kunnioittaminen on ihmisten hyvinvoinnin edellytys. Suomella olisi hieno mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti aktiivisena toimijana rakennettaessa polkuja kohti kestävää hyvinvointia, samaan tapaan kuin olemme jo aiemmin tehneet rauhanturvaamisessa,” innostaa Eeva Furman.

Politiikkasuositukset: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/235417/PB_Maapallolle-mahtuva-tulevaisuus.pdf?sequence=1

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin