Kohti kestäviä liiketoiminta- ja yhteistyömalleja

24.8.2015

Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät usein verkostomaisen yhteistyön tuloksena. Toimintatapa on haaste johtamiselle, sillä verkostoja voidaan vain harvoin johtaa hierarkkisesti. FISS-mallissa (Teolliset symbioosit Suomessa –toimintamalli) johtaminen on ratkaistu  siten, että sitä koordinoidaan useasta hallintokeskuksesta organisaation eri tasoilla.

Nobel-voittaja Elinor Ostrom puhui tutkimuksessaan usean tason johtamismallien eduista, etenkin ilmastonmuutoksen estämiseen tähtäävässä toiminnassa. Mallin hyödyt perustuvat eri organisaatiotasojen vahvuuksien yhdistämiseen.

Kansallisen, ja jopa monikansallisen, tason johtamista tarvitaan, jotta voidaan luoda laajaa vaikuttavuutta. Näin vältetään osaoptimointi, jossa yhden tai muutaman toimijan etu johtaa koko systeemin kannalta huononevaan tilanteeseen. Toisaalta taas tarvitaan käytännön tason innovaatioita. Ne syntyvät ihmisten välisessä jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja ratkovat paikallisia ongelmia. Näitä voidaan edistää parhaiten pienissä ja keskisuurissa koordinointiyksiköissä, esimerkiksi kaupunki- tai alueellisella tasolla. Toimintaa voi edistää esimerkiksi julkisen sektorin toimija valtiolliselta tai kunnalliselta tasolta tai yksityinen yritys, jonka ydinliiketoiminta liittyy vahvasti verkostomaiseen toimintaan.

Motivan kansallisen tason koordinointi parantaa teollisen symbioosin puitteita muun muassa hyvän materiaalitiedonhallinnan ja laajan asiantuntijaverkoston avulla. Alueellisen tason organisaattorit puolestaan auttavat paikallisia yrityksiä löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia ja ratkomaan yhteistyöhön liittyviä haasteita.

Osa alueellisista verkostoista voi olla itsestään organisoituvia, jolloin yritykset löytävät resurssisynergioita ilman ulkopuolista apua. Itsestään organisoitumista voidaan edistää luomalla teollisille symbiooseille mahdollisimman suotuisa toimintaympäristö esimerkiksi keräämällä toimintaa tukevaa tietoa.

Usean tason eli polysentristä johtamismallia voidaan hyödyntää useissa toiminnoissa. Teollisten symbioosien lisäksi teollisuuden ekologisia innovaatioita syntyy usein myös toimitusketjulähtöisessä yhteistyössä tai yhteistyössä tuotekehityskumppaneiden kesken. Myös tämän tyyppistä, yksittäisten toimijoiden välistä, yhteistyötä voidaan edistää kansallisilla verkostoilla.

Laajamittaista, yrityksiä verkottavaa ja materiaalivirtasynergioita aikaansaavaa kansallista ohjelmatoimintaa on toteutettu menestyksekkäästi mm. Britanniassa, jossa on ollut käynnissä vuodesta 2005 lähtien kansallinen teollista symbioosia edistävä ohjelma, NISP (National Industrial Symbiosis Programme). Ohjelmalla on saavutettu huomattavia hyötyjä mm. luonnonvarojen säästössä, CO2-päästöjen vähentämisessä ja tarvittavan kaatopaikkatilan vähentymisessä. Samalla on saatu huomattavia kustannussäästöjä yrityksille ja luotu uusia työpaikkoja. Ohjelmaan sisäänrakennettu tiivis yhteys innovaatiotoimintaan on tuonut merkittäviä hyötyjä luomalla uusia materiaalivirtojen hyödyntämismahdollisuuksia ja uutta liiketoimintaa. Ohjelma on arvioitu EU komission raportissa (DG Environment 2011) parhaan taloudellisen hyödyn tuovaksi valtion rahoittamaksi ohjelmaksi. Motivan koordinoima Teolliset symbioosit Suomessa -toimintamalli perustuu NISPiin.

Samuli Patala

tutkii kestäviä liiketoimintamalleja ja strategisia ekoteollisia verkostoja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Minttu Laukkanen ja Samuli Patala (2015): Kohti kestäviä liiketoiminta- ja yhteistyömalleja: Työkirja liiketoimintamallien suunnitteluun ja verkostojen rakentamiseen

Työkirjan toimii apuna strategisen tason suunnittelussa, jossa tunnistetaan kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia, kehitetään yrityksen liiketoimintamallia tai etsitään uusia strategisen tason kumppanuuksia.