Kilpajuoksua Kiinan biojätemarkkinoille

Facebooktwitterlinkedin

Kuva: Elina Saarinen. Michèle Villiger ja Marko Kärkkäinen tapasivat potentiaalisia kiinalaisasiakkaita EcoExpoAsia-messuilla.

 

Suomalaiset start-upit, keskieurooppalaiset teknologiafirmat ja globaalit jättiyhtiöt kisaavat rinta rinnan pääsystä Aasian valtaville biojätteenkäsittelymarkkinoille.

 

Elina Saarinen

 

Kiina jatkaa ja kiristää viisi vuotta sitten käynnistämäänsä kestävän kehityksen ja vihreämmän teollisuuden politiikkaansa, mikä avaa markkinoita ympäristö- ja kierrätysratkaisuja tarjoaville yrityksille. Kiina on päättänyt satsata maatalous- ja yhdyskuntajätteen käsittelyyn sekä biokaasun tuotantoon.

Houkutteleville markkinoille on pyrkijöitä, mikä näkyi Hongkongin EcoExpoAsia-messuilla. Näytteilleasettajia oli ennätysmäärä, 335, ja näyttävät paviljongit esittelivät yli 14 000  kävijälle muun muassa sveitsiläisiä, hollantilaisia, kanadalaisia ja bavarialaisia yrityksiä.

Esimerkiksi hollantilainen biokaasuratkaisujen tarjoaja Orgaworld aikoo toimittaa Aasian ensimmäiset biojätelaitoksensa Kiinaan ensi vuonna.

”Kiinassa on iso potentiaali. Tähtäämme myös Myanmariin, Hongkongiin ja Indonesiaan. Pystymme räätälöimään laitokset monenlaisille biojätevirroille ja voimme tarjota maaseudulle myös pienen mittakaavan laitoksia”, Orgaworldin toimitusjohtaja Julius L. de Jong kertoi.

 

 

Ruokajäte käsittelyyn

Hongkongissa lainsäädäntö vauhdittaa jäteinvestointeja. Vuonna 2019 astuu voimaan jätteen tuottajia rankaiseva pay as you throw -maksu sekä kaatopaikkavero. Hongkong aikoo rakentaa vuoteen 2024 mennessä viisi tai kuusi orgaanisen jätteen käsittelykeskusta, joiden kapasiteetti olisi 1 300 – 1 500 tonnia päivässä. Se ei vielä ratkaise saarialueen ruokajäteongelmaa: Kotitalouksissa syntyy lähes 2 400 tonnia ruokajätettä joka päivä, ravintoloissa lähes tuhat tonnia.

”Aasialainen ruokajäte on hyvin märkää ja öljyistä. Keräystä on monimutkaista järjestää. Käsittelyssä jokaista sataa tonnia ruokajätettä kohden syntyy 10 tonnia kompostia, mutta sille ei ole täällä menekkiä” Hongkongin tuottavuusneuvoston konsultti Anthony Ma listasi ongelmia ja tarjosi ratkaisuksi kehittämäänsä, palkittua, hajautettua, pienen mittakaavan laitosratkaisua.

Kahteen bioreaktoriin perustuva menetelmä erottelee ja esikäsittelee biojätevirran niin, että jäteöljyistä saadaan valmistettua biodieseliä. Kiinteistä ruokajätteistä valmistetaan kalanruokaa ja ravinneliuosta. Jäteliemet suodatetaan membraanin läpi ja kierrätetään takaisin prosessiin.

”Demolaitos rakennetaan pian Kiinan Zhuhaihin”, Ma kertoi.

Jättiyhtiö Suez NWS puolestaan on rakentamassa Hongkongin Lantaun saarelle parhaillaan suurta, 73 000 tonnin käsittelylaitosta teollisuuden ja kaupan ruokajätteille. Se tuottaa sähköä 3 000 asunnolle valmistuttuaan ensi tammikuussa. Yhtiö järjestää myös Hongkongin lietteenkäsittelyä ja kaatopaikkoja sekä näiden kaasujen energiahyötykäyttöä.

 

”Näille messuille on tultava”

Vaikka Suomella ei tänä vuonna ollut omaa maapaviljonkia, suomalaisfirmoja esiintyi muun muassa Euroopan keskuskauppakamarin osastolla. Siellä näkyivät muun muassa Outotec, Fintrade Mercer, sähköautojen lataus- ja sähkönvarastointiyritys Virta ja messuilla monena vuonna ollut EcoLiving.

”Aasiassa pitää näkyä. Näille messuille on suorastaan pakko tulla, ei ole muuta vaihtoehtoa”, EcoLivingin toimitusjohtaja Ilkka Hyttinen painotti. Hän ei ollut tyytyväinen eurooppalaiseen, ruotsalaisvärein somistettuun yhteisosastoon, vaan toivoi, että suomalaisfirmat olisivat koonneet näkyvyytensä komeaan Suomi-paviljonkiin.

Suomalaisiin törmäsi yllättäen myös Sveitsin osastolla: Marko Kärkkäinen edusti Villigerin osastolla myös suomalaista Ductoria sekä Sagacity Environmentia. Yritykset tarjoavat maanalaisia jätepuristimia, jätteenkeräyskalustoa sekä lietteen ja orgaanisen jätteen käsittelyä. Villiger ja Ductor ovat Sagacityn päämiehiä.

”Etsimme lisää eurooppalaisia päämiehiä tarjotaksemme kokonaispalveluja Kiinan suurille markkinoille.”

Start-upista isoksi

Kärkkäisen Aasiassa edustama Ductor Oy on Ari Ketolan perustama bioteknologian start-up, joka tähtää patentoidulla ja palkitulla biojätteenkäsittelyteknologiallaan isosti Aasiaan. Yritys yhdistää biokaasuprosessiin fermentoinnin ja typpistripperin, joiden ansiosta orgaanisesta jätteestä saadaan pois 60 prosenttia sen sisältämästä typestä, biokaasuntuotanto moninkertaistuu ja teknologialla voidaan käsitellä muutoin ongelmallisia kananlanta- ja kalanjalostamojätevirtoja. Megawatin linjastoja voidaan yhdistellä samaan prosessiin monta asiakkaan tarpeen mukaan.

”Saksassa on yli 11 000 biokaasulaitosta, jotka ovat meidän potentiaalisia asiakkaitamme. Käymme neuvotteluja myös Bangladeshissä, Indonesiassa ja Etelä-Kiinassa. Thaimaassa Bangkokin lähellä neuvottelemme isosta projektista, jossa on muitakin suomalaisia kumppaneita”, Kärkkäinen listasi ja tiivisti hurjat tavoitteet:

”Viiden vuoden aikana liikevaihtomme kasvutavoite on 500 miljoonassa eurossa. Olemme start-up, joka haluaa tulla isoksi.”

 

 

Facebooktwitterlinkedin