Kaupasta ympäristövastuun veturi

Vähittäiskauppa on noussut kuluttajien silmissä ykköseksi ympäristövastuullisuudessa. Maineenkohennusta ei ole saavutettu mainonnalla vaan teoilla, joilla kauppaketjut kirittävät toisiaan.

Kuluttajat arvostavat kaupan hyvää yritystä toimintansa vastuullisuuden parantamiseksi. Tämä käy ilmi viime syksynä julkistetusta palvelualojen maineindeksistä, joka perustuu kolmen tuhannen suomalaisen haastatteluihin.

Paljolti vapaaehtoisuuteen perustuvat ponnistelut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi on pantu merkille, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja uskoo. ”Monet kaupan yritykset ovat olleet julkisuudessa esimerkiksi aurinkopaneeleista, energiatehokkaista laitteista ja vastuullisesta tuotannosta, joten ilman muuta konkreettiset teot ovat vaikuttaneet mielikuviin ja maineeseen.”

Kauppa on laatinut myös Suomen hiilineutraaliustavoitetta tukevan vähähiilisyystiekartan, vaikkei sitä luetakaan energiaintensiivisiin toimialoihin, joilta työ- ja elinkeinoministeriö tiekarttoja odottaa. Ympäristöministeriön kanssa Kaupan liitto solmi vuonna 2016 Suomen ensimmäisen green deal -sopimuksen, jonka tavoitteena on vähentää muovikassien vuosikulutus korkeintaan 40 kassiin henkeä kohden 2025 mennessä.

Alan yritykset ovat liittyneet elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, ja päivittäistavarakauppa on mukana elintarvikealan materiaalitehokkuussitoumuksessa. Tekninen kauppa on tehnyt oman green deal -sopimuksensa, jolla pyritään vähentämään työkoneiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä vapaaehtoisesti.

Ympäristövastuullisuuden painoarvon ostopäätöksissä uskotaan kasvavan tulevaisuudessa, koska nuoremmissa ikäryhmissä siihen kiinnitetään enemmän huomiota kuin keski-ikäisten parissa. Mainekyselyssä vastuullisimpina kuluttajina näyttäytyivät alle 25-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat, pääkaupunkiseudulla asuvat naiset.

Hinta ohjaa ostopäätöksiä voimakkaasti, mutta sen merkitys vähenee iän ja tulotason karttuessa. Kaupan liitolla on käynnissä jatkotutkimus, jossa selvitetään kuluttajien asenteita vastuullisuuteen.

”Alustavien tulosten perusteella näyttäisi, että harva kuluttaja on vielä valmis maksamaan ylimääräistä vastuullisista tuotteista. Moni on kuitenkin kiinnostunut vastuullisuuden teemoista, mutta on myös monia, joita aihepiiri ei tunnu kiinnostavan.”

Ilmastovaikutukset koko arvoketjusta

S-ryhmä asetti helmikuussa ilmastotavoitteidensa riman uudelle korkeudelle. Pyrkimyksenä on olla ei vain hiilineutraali vaan hiilinegatiivinen vuoden 2025 lopussa. 2030 mennessä oman toiminnan päästöjä pyritään pudottamaan 90 prosenttia vuoden 2015 tasosta.

”Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää vaikuttavia toimenpiteitä ihan kaikilta. Omalta osaltamme haluamme näyttää tässä esimerkkiä. Kun olemme nähneet, miten hyvin jo tehdyt toimenpiteet ovat purreet, on tullut luottavainen mieli sen suhteen, että voimme edetä kohti kunnianhimoisempia tavoitteita”, vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman sanoo.

Jo tänä päivänä kaikki kaupparyhmässä käytetty sähkö on hiilidioksidivapaata ja noin 60 prosenttia siitä on tuotettu tuulella tai auringolla. 2030 uusiutuvan sähkön osuuden pitäisi olla täydet 100 prosenttia. Toimipaikkojen katoille asennettujen aurinkopaneeleiden määrää on tarkoitus lisätä tämän vuoden aikana runsaasta 50 tuhannesta yli 70 tuhanteen kappaleeseen.

Energiatehokkuutta parannetaan monipuolisilla investoinneilla.

”Se tarkoittaa käytännössä sitä, että uusimme kylmälaitteita, optimoimme valaistusta ja hyödynnämme paremmin myymälöissä syntyvää hukkalämpöä.”

Vuodesta 2025 alkaen omat päästöt kompensoidaan hiilensidonnalla siten, että hiilivaaka kallistuu miinuksen puolelle. S-ryhmä kutsuu myös tavarantoimittajansa mukaan ilmastotalkoisiin sekä kehittää kuluttajille ratkaisuja ilmastoviisaiden valintojen tueksi.

”Oman toimintamme osuus kaikista suorista ja välillisistä päästöistämme oli viime vuonna vain kolme prosenttia. Loput 97 prosenttia syntyvät arvoketjun muissa osissa. Sen vuoksi ratkaisujakin pitää hakea yhdessä.”

S-ryhmän Iso juttu -ilmastokampanjassa on mukana jo yli sata tavarantoimittajaa, jotka tähtäävät miljoonan tonnin päästövähennykseen tällä vuosikymmenellä. Parhaita käytäntöjä haetaan sparrauksen ja vapaaehtoisuuden hengessä.

Omat ostot -mobiilipalveluun lisättiin viime syksynä työkalu, jolla asiakas voi laskea oman ruokakorinsa hiilijalanjäljen.

”Haluamme antaa asiakkaillemme tietoa, jonka pohjalta heidän on mahdollista ymmärtää paremmin omien ostostensa ilmastovaikutuksia ja tehdä ilmastoviisaita päätöksiä.”

Muovin hallittua vähentämistä

Muoviset pillit ja vanupuikot sekä kertakäyttöastiat ja -aterimet poistuivat Lidlien hyllyiltä tämän vuoden alussa. Ketjun tavoitteena on vähentää muovia viidenneksellä omissa tuotteissa ja pakkauksissa vuoteen 2025 mennessä. Keinot ovat periaatteessa yksinkertaisia.

”Katsomme, onko pakkauksessa ylimääräistä materiaalia, onko sen koko optimaalinen kyseiselle tuotteelle tai tuotemäärälle”, Lidl Suomen vastuullisuuspäällikkö Maija Järvinen tiivistää.

Pakkausmuovia ohentamalla tai pakkauskokoa pienentämällä on pystytty vähentämään muovia esimerkiksi pähkinäpusseissa, pesuainepulloissa ja vaippapakkauksissa. Yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on olennaista, koska ketju ei valmista itse tuotteita, saati pakkauksia. Asiakkailtakin on tullut kehitysehdotuksia muovin vähentämiseksi.

Järvinen muistuttaa, ettei muovista eroon pääseminen ole itseisarvo. Kokonaisvaikutukset on tunnistettava, eikä muovista tule luopua elintarvikkeiden säilyvyyden tai kuljetuksista aiheutuvien päästöjen kustannuksella.

”Muovi on meille todella tärkeä materiaali ruokahävikin torjumiseksi ja logistiikan tehostamiseksi. Siitä saa tehtyä kevyitä, kestäviä ja juuri oikeanmallisia pakkauksia kuhunkin tarpeeseen.”

Kaikkien Lidlin omien tuotemerkkien muovipakkausten on määrä olla kierrätettäviä vuonna 2025. Lihatuotteiden pakkauksissa kierrätysteknisesti haastavaa mustaa muovia on korvattu kirkkaalla muovilla. Eräässä lihankorviketuotteessa taas perinteinen muovirasia on vaihtunut pahvirasiaan, jonka pinnalla on ohut, helposti irrotettava muovikalvo. Asiakas voi lajitella pahvin ja muovin kotona omiin astioihinsa.

”Olemme jo tällä hetkellä todella hyviä omassa toiminnassamme syntyvän muovin lajittelussa. Kaikissa myymälöissä lajitellaan kirkas ja värillinen muovi erikseen.”

Ketju on mukana muovikassisopimuksessa, ja muovikassien kulutus onkin kääntynyt loivaan laskuun sopimusyhteistyöhön liittyvien kampanjoiden vauhdittamana. Kierrätysmuovista valmistetut kassit aiotaan pitää asiakkaiden ulottuvilla paperi- ja kestokassien rinnalla.

”Jos puhutaan kertakäyttöisistä kasseista, ei muovikassi ole välttämättä huono valinta. Haluamme kannustaa asiakkaitamme siihen, että jos ostaa muovikassin, sen voi käyttää uudestaan.”

Yhteistyöllä ilmastotavoitteisiin

K-ryhmä julkisti uudistetut ilmastotavoitteensa toukokuussa. Niillä pyritään vastaamaan Pariisin ilmastokokouksen haasteeseen rajoittaa maapallon keskilämpölämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Välitavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä päästöjen kompensoinnin avulla. Oman toiminnan ja kuljetusten on määrä olla päästöttömiä 2030.

”Tavoitteet ovat todella kunnianhimoisia, ja joudumme tekemään tosissamme töitä niiden eteen. Filosofiamme on edetä kohti päästöttömyyttä aidosti oman tekemisen kautta ja investoimalla puhtaaseen teknologiaan”, K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske linjaa.

Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön ja lämmön käyttöä lisätään kiinteistöissä. Keskon Suomessa hankkima sähkö on ollut kokonaan uusiutuvasti tuotettua jo vuodesta 2017. Nyt uusiutuvan sähkön osuutta halutaan kasvattaa kauppiaiden omissa energiahankinnoissa ja kahdeksassa muussa toimintamaassa. Kotimaan kuljetuksissa siirrytään fossiilisista polttoaineista biodieseliin tai -kaasuun.

Kumppaneita kannustetaan asettamaan omat ilmastotieteeseen pohjautuvat tavoitteensa päästöjen vähentämiseksi. Yli 40 keskeistä tavarantoimittajaa on näin jo tehnytkin.

Ryhmä rakentaa uutta hiilineutraalin ruokakaupan toimintakonseptia.

”Pyrimme kehittämään kauppiaillemme työkalun, jonka avulla he voivat laskea kauppansa hiilijalanjäljen. Sen jälkeen he voivat asettaa omia päästövähennystavoitteitaan ja viestiä niistä asiakkailleen.”

Asiakkaat saivat käyttöönsä hiilijalanjälkimittarin jo viime vuonna. K-Ostokset-palvelussa heidän on mahdollista tarkastella ruokaostostensa ilmastovaikutuksia ja asettaa henkilökohtaisia ilmastotavoitteita. Luonnonvarakeskus on arvioinut ilmastovaikutukset 40 tuoteryhmän osalta. Arviot ovat suuntaa antavia: esimerkiksi juustolle on laskettu hiilijalanjälki, muttei yksittäiselle juustotuotteelle.

Kehityspäällikkö Hanna-Reetta Luukkainen uskoo, että asiakkaiden omista kulutustottumuksistaan saama tieto ohjaa tulevaisuudessa yhä vahvemmin heidän ostopäätöksiään.

”Kun ihminen näkee omat valintansa ja niiden vaikutukset, hänen on helpompi tehdä uudenlaisia valintoja.”

Kaupassa, jos missä, yksilöiden päätöksillä on merkitystä.

”Asiakasvolyymit ovat niin isoja, että pienistäkin teoista ja valinnoista syntyy suuri kokonaisvaikutus.”

Ilmastoystävällisempien tuotteiden valikoima on laajentunut merkittävästi. Esimerkiksi vegaanituotteet ovat ilmestyneet monilukuisina kauppojen hyllyille, ja kasvipohjaiset maidonkorvikkeet ovat saavuttaneet suuren suosion.

Teksti: Pekka Karppinen, Klanga Oy

Kuvat: Pekka Karppinen, S-ryhmä, Lidl ja Kesko.