Jätesuunnitelma katsoo kiertotalouteen

Facebooktwitterlinkedin

Kuva: Elina Saarinen. Uutta valtakunnallista jätesuunnitelmaa on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työ alkoi vuonna 2015. Suunnitelma julkaistiin 30.5.2017. Yli 90 kiinnostunutta kokoontui keskustelemaan siitä Unioninkadun juhlahuoneistoon Helsingissä.

 

31.5.2017

Uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023, Kierrätyksestä kiertotalouteen, on lähdössä lausunnoille.

Lausuntopyyntö julkaistaan ensi viikolla. Lausuntoaikaa on pidennetty 20. elokuuta saakka. Suunnitelma menee todennäköisesti valtioneuvoston käsittelyyn lokakuussa 2017.

Suunnitelmassa on esitetty Suomen jätehuollon tulevien kuuden vuoden tavoitteet sekä toimenpiteet, kuinka tavoitteita tulisi edistää.

Valtionhallinnon toimenpiteitä olisivat esimerkiksi vapaaehtoiset sopimukset valtion ja eri toimialojen kesken materiaalitehokkuuden edistämiseksi sekä julkisten organisaatioiden hankintojen muuttaminen entistä kestävämmäksi.

Suunnitelmassa on myös esitetty suunnittelun aikana esille tulleita toimenpide-ehdotuksia muille kuin valtionhallinnon toimijoille, kuten yrityksille, järjestöille ja kunnille.

Ympäristöministeriön ylitarkastaja Sirje Stén korosti jätesuunnitelman keskustelutilaisuudessa Helsingissä 30.5., että vaikka jätesuunnitelma sitoo valtionhallintoa, hallinto ei voi yksin toteuttaa tavoitteita, vaan vaaditaan kaikkien alalla toimivien laajaa sitoutumista ja yhteistyötä.

 

Kierrätystavoitteet EU:sta

Jätesuunnitelmaluonnos asettaa kierrätystavoitteita, jotka pohjautuvat EU:n jätedirektiiveihin. Esimerkiksi yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 55 prosenttia ja biojätteestä 60 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

Myös pakkausjätteille on tulossa kierrätysastetavoitteita. Lopulliset tavoitteet saattavat vielä muuttua käsittelyn kuluessa, sillä kierrätysasteiden kiristämisestä neuvotellaan parhaillaan myös EU:ssa.

Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan indikaattoreiden avulla. Suomen ympäristökeskus kertoo, että jätesuunnitelman sekä jätteen synnyn ehkäisyn ohjelman seurantaan valituissa indikaattoreissa on pyritty selkeyteen ja yksinkertaisuuteen myös tietojen saatavuuden suhteen.

 

Kiertotaloudesta yleistavoitteita

Vaikka jätesuunnitelman kausi on kuuden vuoden mittainen, suunnittelijat miettivät jätteen synnyn ehkäisyn ja kiertotalouden tavoitetilaa hieman pidemmälle. Jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitetila vuodelle 2030 on seuraava:

  1. Jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta.
  2. Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja.
  3. Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä ja kierrätys on noussut uudelle tasolle.
  4. Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin.
  5. Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita.
  6. Vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita.
  7. Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla.

Taustalla on Suomen pyrkimys kiertotalouden edelläkävijäksi.

”Jotta suunnitelman tavoitteet toteutuvat ja kiertotalouteen voidaan siirtyä, tulee ajattelutapaa muuttaa yhteiskunnan kaikilla tasoilla”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

”Pidän siitä ajattelutavan muutoksesta, minkä muutos jätehuollosta kiertotalouteen pitää sisällään. Kiertotalous on terminä positiivinen. Se pitää sisällään oletuksen, että tämä on osa uudenlaista talousjärjestystä, joka luo yrittämisen mahdollisuuden, työpaikkoja ja hyötyjä. Jotta Suomi saavuttaa kiertotalouden edelläkävijän aseman, nämä ovat jätehuoltoon liittyvät askelet”, hän sanoi keskustelutilaisuudessa.

Valtakunnallinen jätesuunnitelma on julkaistu ympäristöministeriön sivuilla:

http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Jatteet/Valtakunnallinen_jatesuunnitelma

Facebooktwitterlinkedin