Jätehuollon kuntavastuulle tukea

Facebooktwitterlinkedin

Suomen uudelle hallitukselle lähti Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämiltä Kiertotalouspäiviltä viesti: Avain kierrätyksen lisäämiseen ja kiertotalouden tavoitteisiin pääsemiseen on se, että jätehuolto on julkisen toimijan hallussa.
Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä Jyväskylässä toukokuun puolivälissä pidetyt Kiertotalouspäivät avasi keskustelu jätepolitiikan suuntaviivoista.

”Laaja kuntavastuu on yhdistävä tekijä kaikissa EU-jäsenmaissa, jotka saavuttavat yhdyskuntajätteiden nykyiset kierrätystavoitteet”, sanoi aiemmin 15 vuotta europarlamentin jäsenenä toiminut Eija-Riitta Korhola.

”Nyt ajattelen, että liiallinen bisnesajattelu voi johtaa osaoptimointiin, jossa kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Kiertotalous eroaa tavallisesta bisneksestä siinä, että kyse on välttämättömyyspalvelusta, jossa pelissä ovat ympäristö ja ihmisten terveys. Politiikan kehityssuunta on painottanut liiketoimintaa vähän liikaa kuntalaisen edun ohi.”

Jatkuvuutta

Kunnallisia jäteyhtiöitä edustavan Municipal Waste Europen pääsihteeri Vanya Veras näkee kuntatoimijoiden käsissä sellaisia valtteja, jotka ovat kiertotalouden edistämisessä välttämättömiä:
”Julkiset toimijat tarjoavat luotettavuutta, jatkuvuutta ja yhteyttä asukkaaseen. Yleisen intressin palvelut ovat avain kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa”, Veras sanoi yli 200-päiselle osanottajajoukolle.

Hän kommentoi myös Suomen jätelakityöryhmässä esiin nousseita kysymyksiä esimerkiksi siitä, mistä kaikista kuluista pakkausjätteen tuottajan on vastattava, kun tämä vastaa EU-direktiivin edellyttämästä, vähintään 80 prosentista pakkausjätteen keräämisen ja käsittelyn kuluista. Veraksen mukaan direktiivi ei näe kustannusvastuun päättyvän pakkausdirektiivin kierrätystavoitteen saavuttamiseen.

”Tuottaja vastaa vähintään 80 prosentista niistä kuluista, joita syntyy, kun kerätään KAIKKI pakkausjäte”, Veras tulkitsee. Tämä tarkoittaa sellaistakin muovia, jota on vaikeaa kierrättää. Tuottajavastuusäännöt vaativat tuottajayhteisöjä ottamaan käyttöön eri maksut pakkauksille, jotka eivät sovellu nykyiseen kierrätysjärjestelmään.

Veras rohkaisee Suomea ottamaan mallia hyvistä toimintatavoista, jotka ovat tuoneet tulosta kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi ennen kuin jätemaksuissa otetaan käyttöön lajitteluun kannustava, saastuttaja maksaa -pohjainen maksujärjestelmä, on ensiksi huolehdittava, että erilliskeräysverkosto on tarpeeksi kattava kaikille.

Uudelleenkäyttöä puolestaan on saatu edistettyä monissa Euroopan kaupungeissa niin, että uudelleenkäyttökelpoisille esineille tarjotaan erillinen keräyspiste jo ennen kuin esineistä tulee jätettä. Tavaroiden kuten polkupyörien, huonekalujen ja kodinkoneiden kunnostamisesta ja korjaamisesta voi tehdä kuntouttavaa työllistämistukitoimintaa. Näin jätteeksi luokiteltavasta virrasta poistuu isoja kappaleita ja luodaan samalla työpaikkoja.

Veras muistuttaa myös, että EU:n verodirektiivi sallii muita tavaroita matalamman, kysyntää lisäävän alv-kannan uudelleenkäytetyille ja kierrätetyille tavaroille.

 

”Tehkää jätteenkuljetuksesta kuntapalvelu”

Uusiouutisten haastattelussa Veras otti kantaa myös suomalaiseen jätteenkuljetusjärjestelmään. Veras pitää outona, että suomalainen lainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden valita joko kunnan järjestämän tai kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen. Tämä merkitsee, ettei kuljetusta koordinoida kaikkialla maassa kunnallisena palveluna.

Municipal Waste Europen pääsihteeri Veraksen mukaan jätteenkuljetus on kuntapalvelu suurimmassa osassa Eurooppaa siksi, että näin voidaan varmistaa, että yksi vastuutaho pitää huolta keräyksen johdonmukaisuudesta ja siitä, että kaikkia kansalaisia palvellaan tasapuolisesti. Niissäkin maissa, joissa kuljetus hoidetaan yksityisesti, kuten Irlannissa, tiukka lainsäädäntö varmistaa kohtuulliset hinnat ja palvelun saatavuuden.

Puolassa jätekuljetusten yksityistäminen johti Veraksen mukaan siihen, että jäte jäi keräämättä ”kannattamattomilta ja vaikeilta” alueilta, ja Puola joutui siirtymään yksityisestä järjestelmästä takaisin kunnallisesti hoidettuun kuljetukseen. Tämä ei tarkoita, etteivätkö yksityiset jätteenkuljetusyritykset saisi tehdä kuljetuksia. Kunta hoitaa sopimukset keskistetysti julkisen tarjouskisan kautta.

Veraksen kannanotto vie päinvastaiseen suuntaan kuin Suomen edellisen hallituksen, joka rajasi entistä tiukemmin vain asumisen jätteet kunnan vastuulle. Uudessa EU-jätedirektiivissä yhdyskuntajäte määritellään asumisessa syntyväksi ja sen kaltaiseksi jätteeksi.

”On taloudellista, että samalta kadulta kerätään sekä asumisen jätteet että ravintoloiden, toimistojen ja kauppojen jätteet samalla kertaa. Suomessa olisi tärkeää ottaa lainsäädäntöön tämä uuden EU-linjauksen mukainen määritelmä yhdyskuntajätteestä, jotta keräys ja käsittely virtaviivaistuisivat ja jotta Suomi pääsisi tehokkaasti uusiin uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteisiin.”

Mielipide herättää varmasti vastalauseita, sillä Suomessa jätehuollon vastuujaosta on kiistelty vuosikymmeniä.

Huippuosaamiseen keskuksia

Uudelle hallitukselle Veras lähettää terveisiä:
”Suomen jätehuoltojärjestelmä on monimutkaisempi kuin tarvitsisi. Antakaa selkeät säännöt ja vastuualueet kaikille arvoketjun toimijoille: julkiselle sektorille, tuottajille ja kierrättäjille. Työpaikkoja ja kierrätystuloksia luo se, että teollisuus saa riittävän puhtaita jätepohjaisia materiaalivirtoja.”

Veras kannustaa myös rakentamaan Suomeen erikoisosaamisen huippukeskuksia, esimerkiksi paperin ja kartonkikuitujen sekä tekstiilien kierrätykselle. ”Tällaiset investoinnit vaativat varmuuden jatkuvasta ja laadukkaasta jätemateriaalivirrasta, minkä takaamisessa julkiset toimijat voivat olla avainroolissa.”

 

Kuva: Elina Saarinen. Vanya Veras vieraili Suomessa Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämillä Kiertotalouspäivillä.

Facebooktwitterlinkedin