Helsinki säästi miljoonia euroja

25.9.2018

Helsinki on säästänyt miljoonia euroja ja välttänyt valtavasti kasvihuonekaasupäästöjä, kun se on alkanut hyötykäyttää kaupungin omissa rakentamiskohteissa muodostuvia kaivumaita ja kiviaineksia.

 Uhanalaiset ja rauhoitetut, keltatupsuiset idänmasmalot keinuvat tuulessa. Lintubongareita kiehtova punavarpunen livertelee. Perhoset ja muut hyönteiset lentelevät niittykukissa. Polkupyöräreitit ja piknik-paikat houkuttelevat kaupunkilaisia. Keskellä kohoaa kauniisti valaistu, 20-metriä korkea, kartion muotoinen mäki.

Ei uskoisi, että tämän puiston alue oli vielä kuutisenkymmentä vuotta sitten kaatopaikka. Helsingin Myllypuroon vuosi sitten valmistunut Alakivenpuisto on uraauurtava esimerkki resurssiviisaasta virkistys- ja puistoaluerakentamisesta ja ylijäämämaiden hyötykäyttö- ja viherrakentamiskohteesta.

Helsingin kaupungin rakennusviraston tilaama, Ramboll Finlandin suunnittelema ja Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran toteuttama puisto menestyikin tämän vuoden Vuoden kuntatekniikan saavutus -kisassa.

 Puiston keskiosan kartio on rakennettu entisen kaatopaikan jätteillä, purkumateriaaleilla ja pilaantuneilla mailla niin, että jätteet on kapseloitu kartion sisään ympäristölupamääräysten mukaisesti. Kartion ympäryksen maastonmuotoilut on tehty käyttämällä 35 000 kuutiota Jätkäsaaren ruoppauksessa muodostuneita, stabiloituja sedimenttejä. Puiston kasvualustana on hyödynnetty muista Helsingin rakennushankkeista syntyneitä pintamaita yhteensä 25 000 kuutiota. Pintamaiden siemenpankin avulla maisema vihertyi.

Yli kymmenen hehtaarin puiston rakentaminen maksoi 2,5 miljoonaa euroa. Massojen hyötykäyttö toi 3,8 miljoonan euron säästöt. Lisäksi säästyi 400 000 litraa polttoainetta ja tuhat tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, kun hyötykäytettyjä massoja ei tarvinnut kuljettaa muualle eikä pintamaita tarvinnut hankkia toimittajilta.

Muillekin kunnille säästöjä

Alakivenpuisto on hyvä esimerkki siitä, miten valtavia kustannus- ja päästösäästöjä voi syntyä sillä, että ylijäämämaita sekä jätteitä ja sivuvirtoja jalostetaan uusiokäyttöön soveltuviksi ja hyötykäytetään maarakentamiskohteissa.

Maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja saadaan kaivumaista, rakentamisessa muodostuvista kiviaineksista, purkumateriaaleista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä. Niitä voidaan käyttää maarakentamisessa joko sellaisenaan, sideaineena tai komponentteina korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia tai parantamassa niiden ominaisuuksia. Uusiomateriaaleja käyttämällä vähentyvät myös rakennushankkeiden ympäristövaikutukset.

Motiva ja Ramboll ovat laskeneet, että Suomessa olisi saatavilla yhteensä kymmenien miljoonien eurojen säästöt, jos maarakentamisessa hyödynnettäisiin uusiomateriaaleja. Paremmalla maamassojen hallinnalla ja hyötykäytöllä on pelkästään Helsingissä saavutettu varovastikin arvioiden 5-10 miljoonana euron vuosisäästöt. Vastaava toiminta olisi laajennettavissa kaikkiin Suomen kuntiin.

”Säästöt muodostuvat siitä, että massojen kuljetustarve pienenee ja maakaatopaikoille sekä muille kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee. Samalla neitseellisten kiviaineisten hankintatarve vähenee, kun hyödynnämme lähialueilla rakentamishankkeissa syntyvät materiaalit”, kertoo Helsingin maamassoja koordinoiva Mikko Suominen Helsingin kaupungilta.

Suominen on Suomen ensimmäinen massakoordinaattori, joka aloitti työnsä jo 2014. Sittemmin massakoordinaattorin toimia on perustettu muihinkin kaupunkeihin.

Kokonaiskuva virroista

Pääkaupunkiseudulla liikutellaan vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia maa-aineksia. Helsingissä vuodesta 2014 lähtien toteutettu kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma tähtää siihen, että kaikille kaupungin omilla työmailla kaivettaville ja louhittaville maamassoille löytyisi hyötykäyttökohde.

Ohjelma on onnistunut hyvin: Vuonna 2017 hyötykäyttökohde löytyi jo yli miljoonalle tonnille kaivumaita. Kolmessa vuodessa ohjelman toimenpiteet ovat säästäneet Helsingin kaupungille noin 32 miljoonaa euroa, 4,5 miljoonaa litraa polttoainetta ja 11 311 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Helsingin kaupungin massatyöryhmä sai vuonna 2016 Maarakennuspäivillä infra-alan tunnustuspalkinnon ansiokkaasta toiminnasta kiertotalouden edistämisessä.

”On tärkeää, että massakoordinaattori toimii omistajaorganisaatiossa, joka toimii tilaajana ja hallinnoi maaomaisuutta. Helsingissä tämä ymmärrettiin. Olen mukana poikkihallinnollisesti, maankäytön suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon asti. Kaupungin rahavirrat tulevat usein eri momenteista, jotka eivät keskustele keskenään. Koordinaattori näkee kokonaiskuvan. Näin kiertotaloudella voidaan saada säästöjä”, Suominen korostaa.

Lisää pinta-alaa

Kaivamisen materiaalitehokkuutta on parantanut Helsingissä esimerkiksi se, että alueiden massojen hyödyntäminen on huomioitu jo aluerakentamisprojektien kaavoitusvaiheessa. Ohjelma on arvioinut Rakennusviraston toimien ympäristövaikutuksia ja tunnistanut tehostamiskohteet. Infrahankkeiden ympäristövaikutusten hallinnan tueksi on valmistunut Ympäristöasiakirja ja työmaan ympäristösuunnitelmapohja -ohje.

Kaupungilla on ollut käytössään kahdeksan väliaikaista massojen kierrätysaluetta muun muassa Jätkäsaaressa, Hernesaaressa, Kalasatamassa, Kivikossa ja Kruunuvuorenrannassa.

”Jos vanhoilla satama-alueilla ei olisi isoja kierrätyskenttiä, kaikki massat jouduttaisiin kuljettamaan kehä-kolmosen ulkopuolelle. Pitkien kuljetusmatkojen välttämisellä aiheutuvat merkittävimmät säästöt”, Suominen näkee.

Kaivumaiden merkittävimpiä hyötykäyttökohteita ovat olleet muun muassa Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen ja maisemointi, aluerakentamishankkeiden meri- ja maatäytöt sekä Sepänmäen ja Jakomäen meluvallit. Näissä kehitettiin myös rakentamisen menetelmiä kuten stabilointia.

Suomisen mukaan Helsingin kantakaupunki on kasvanut lähes 20 hehtaaria – kiitokset meritäytön. Länsimetron louheita hyödynnettiin esimerkiksi Jätkäsaaressa yli kolme miljoonaa kuutiota.

Katu -ja puistorakentamisen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa tehdään maa-ainesten hallinnan s10-massataulukko.

Helsinki on mukana HSY:n ja pääkaupunkiseudun kuntayhteistyössä massojen hallinnassa sekä valtakunnallisessa uusiomaarakentamistyössä eli UUMA3-hankkeessa.

”On erittäin tärkeää, että on foorumi, jossa näistä asioista pystytään keskustelemaan. UUMA-hankkeet koordinoivat muun muassa jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen ympäristövaikutustiedon keräystä ja hallintaa. Tämä on yhteistä hyvää Oy Suomi Ab:lle”, Suominen sanoo.

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tuottamassa myös toimintatapaohjeistusta kierrätyskasvualustan käyttöön. Tästä on apua valtakunnallisesti:

”Ohjeistuksesta on apua niin suunnittelijoille kuin rakentajille. Esimerkiksi Alakivenpuistossa toi merkittävästi säästöjä se, että pystyimme hyödyntämään omia kierrätysmaita. Tämä jäisi helposti tekemättä, jos kukaan ei suunnittelisi ja koordinoisi työtä, vaan mentäisiin pelkillä Infra-RYL-ohjeilla.”

Suominen korostaa, että tärkeitä päätöksiä tehdään jo maankäytön suunnitteluvaiheessa. Siksi päätöksenteon tueksi tarvitaan paljon dataa kustannuksista ja päästövaikutuksista. Helsinki valmisteleekin nyt toimenpideohjelmaa tähän vuosiksi 2018-2021.

Uusiomateriaalit jopa kielletty

”Uusiomateriaalien käyttö rakennushankkeissa pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto, mutta käytäntö on usein vielä päinvastainen. Toisinaan uusiomateriaalien käyttö on jopa kielletty urakkatarjouspyynnöissä”, toteaa uusiomaarakentamisen ohjelmaa koordinoiva Pentti Lahtinen Rambollilta.

Asiaa hankaloittavat myös hitaat lupakäytännöt, mutta tähän odotetaan ainakin osittaista parannusta vuoden alusta voimaan tulleesta MARA-asetuksesta ja vielä valmistelussa olevasta MASA-asetuksesta.

Uusiomateriaalien käyttöä voidaan lisätä muun muassa materiaaleja tuotteistamalla ja kaupallistamalla sekä kehittämällä rakentamistekniikkaa, suunnittelua ja hankintamenettelyjä.

Edistämistyötä on Suomessa tehty teollisuuden, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja alan yritysten yhteistyönä UUMA-ohjelmassa. Vuoden alusta ohjelmaan liittyi mukaan kymmenen suurta kaupunkia ja kuntaa. Nyt kaikkiaan 36 toimijan yhteistyöllä kehitetään materiaalien hankintamenettelyjä, rakentamisen käytäntöjä sekä koulutusta ja viestintää.

www.uusiomaarakentaminen.fi

Elina Saarinen, kuvat: Ramboll Finland.