Hallitus: Kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy

HSY:n jätteenkuljetuspakkari
Facebooktwitterlinkedin

Hallitus ilmoitti marraskuun lopussa päässeensä vihdoin sopuun jätelakipaketin sisällöstä.

Jätelain käsittelyä on viivästyttänyt etenkin erimielisyys jätteen kuljetusjärjestelmistä.

Nyt saatiin aikaan kompromissi, jonka avulla lakipaketti voi edetä eduskuntakäsittelyyn — yli vuoden myöhässä EU:n tavoiteaikataulusta.

EU on edellyttänyt kiertotalous- ja jätedirektiiveissä, että kierrätysaste on saatava Suomessakin nostettua seuraavan 15 vuoden aikana reilusta 40 prosentista 65 prosenttiin.

 

Jätealan riitely kuljetuksista heijastui hallitustyöhön

 

Viime huhtikuussa annettu jätelakiesitys ehdotti, että jätteen kuljetuksessa olisi luovuttu niin sanotusta kuljetusten kaksoisjärjestelmästä.

Vastuu kiinteiden yhdyskuntajätteen kuljetusten järjestämisestä olisi uudistuksessa annettu kokonaan kunnille.

Kaksoisjärjestelmä on tarkoittanut, että tähän saakka kunta on voinut valita, kilpailuttaako se jätteen kuljetukset vai hankkiiko kunnassa asuva kiinteistön haltija jätteidensä kuljetuspalvelut itse.

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksissa kaksoisjärjestelmä olisi säilynyt jatkossakin.

Osa jätealan yrittäjistä pelkäsi, että siirtyminen kunnan keskitettyyn kilpailutukseen kaventaisi etenkin pienten kuljetusyrittäjien bisnesmahdollisuuksia.

Yritykset ja niiden etujärjestöt ovatkin voimakkaasti vastustaneet kaksoisjärjestelmästä luopumista.

Kuntien ja jätelaitosten edustajat taas ovat pääosin puoltaneet kaksoisjärjestelmästä luopumista, koska keräyslogistiikka tehostuisi ja päästöt vähenisivät, jos kuljetukset pystyttäisiin organisoimaan keskitetysti.

Kuljetusurakoiden toteuttajiksi tarvittaisiin yhä kuljetusyrityksiä, vaikka kunta kilpailuttaisikin kuljetukset.

Kuljetusjärjestelmäkysymyksestä on kiistelty jätealalla ja oikeusasteissa kymmeniä vuosia.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen olisi halunnut lopettaa riidat ja keskittää voimavarat kierrätyksen ja kiertotalouden vahvistamiseen.

Myös jätelakiesityksen laatimiseen osallistuneet asiantuntijat ja selvitykset puolsivat kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopumista.

Hallitus on nyt kuitenkin päättänyt viedä eduskunnalle jätelakiesityksen, jossa kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy.

 

Kunnalle jäi kontrolli erilliskerättäviin jätteisiin

 

Kunta voi kilpailuttaa keskitetysti jatkossa vain erilliskerättävien jätteiden kuten biojätteen ja pakkausjätteiden kuljetukset.

Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja sako- ja umpisäiliölietteiden kuljetukset kunta voisi yhä siirtää kiinteistön haltijan järjestettäväksi, jos laissa säädetyt edellytykset tähän täyttyvät.

”Ratkaisulla luodaan kunnille mahdollisuus ohjata kierrätysasteen nostamisen kannalta tärkeitä jätevirtoja”, ministeri Krista Mikkonen muotoilee ympäristöministeriön julkaisemassa tiedotteessa.

Jätelakikäsittelyssä on korostunut kuljetusyrittäjien huoli elinkeinotoimintansa jatkosta. Hallituksen esitys korostaakin, että kuntien on kuljetusten kilpailutuksissa kiinnitettävä erityistä huomiota urakka-alueiden jakamiseen siten, että kaiken kokoisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus saada kuljetusurakoita.

”Samalla asetetaan kunnille selvä vaatimus siitä, että pienet ja keskisuuret yrittäjät on pidettävä mukana jätehuollon operatiivisessa toteuttamisessa”, ministeri Mikkonen sanoo.

 

Vaikutukset arvioitava uudestaan

 

Jätelakiesitys oli alun perin laadittu kokonaisuutena, jossa kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopuminen olisi edesauttanut sitä, että Suomi pääsisi kiertotalouden mukaisesti kohentamaan yhdyskuntajätteiden kierrätystä.

Nyt kun hallitus esittää kaksoisjärjestelmän osittaista säilyttämistä, lainsäädäntöä valmistelevien virkamiesten on arvioitava uudestaan lakiesityksen vaikutuksia.

Tämä voi viivästyttää jo myöhässä olevaa jätelakia entisestään.

”Teemme vaikutusten arvioinnin nyt virkamiestyönä. Meidän pitää arvioida, millaisia vaikutuksia esitetty kuljetusjärjestelmä aiheuttaa”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila toteaa.

 

Suomi sai jo huomautuksen

 

Nyt valmisteltava jätelakipaketti perustuu EU:n kiertotalous- ja jätedirektiiveihin. Näitä direktiivejä olisi pitänyt soveltaa Suomen lainsäädännössä alun perin heinäkuussa 2020.

Nyt näyttää siltä, että lakipaketti etenee eduskuntaan aikaisintaan helmikuussa 2021. Säädöspaketti on myöhästymässä yli vuoden alkuperäisestä tavoitteesta.

Vaikutusten arviointityön jälkeen lakiesitys menee vielä lainsäädännön arviointineuvostolle, jonka käsittelyajat ovat tyypillisesti neljä viikkoa. Neuvosto arvioi, onko vaikutusten arviointityö tehty riittävän laadukkaasti, vai onko sitä tarpeen täydentää.

Välissä on myös eduskunnan istuntotauko. Eduskunta palaa kevätistuntokaudelleen helmikuun alussa. Kauppila ei usko, että jätelakiesitys tulisi eduskunnan käsiteltäväksi heti helmikuun alussa.

”Me kuitenkin tähtäämme siihen, että hallituksen esitys voitaisiin antaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.”

Suomi sai jo lokakuussa Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen siitä, ettei jätedirektiivejä ollut saatu kansalliseen lainsäädäntöön.

Toistakymmentä jäsenmaata sai tällaisen huomautuksen. Koronapandemia on mahdollisesti vaikuttanut lainsäädäntötyöhön jäsenmaissa.

Ympäristöministeriön virkamiehet ovat valmistelleet komissiolle vastausta huomautukseen.

 

Biojätteen erilliskeräys aikaistuu

 

Toinen hallituksen esittämä muutos verrattuna viime keväänä annettuun jätelakiesitykseen on, että biojätteen erilliskeräystä aikaistettaisiin hieman.

Kauppilan mukaan muutos on tehty lausuntopalautteen perusteella. Jätelakiesityksestä annettiin ennätysmäärä, yli 350 lausuntoa, mutta ne eivät ole johtamassa muihin merkittäviin muutoksiin lakiesityksessä.

Biojätteen erilliskeräys taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä alkaisi jo vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Kolmen vuoden päästä biojätteen erilliskeräystä tullaan edellyttämään kaikilta kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat yli 10 000 asukkaan taajamissa.

Pakkaus- ja metallijätteet tulee erilliskerätä jokaiselta taajamassa sijaitsevalta kiinteistöltä, jossa on vähintään viisi huoneistoa. Tämä erilliskeräys käynnistyisi kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

 

Tuottajille lisää vastuuta

 

Hallituksen esitys noudattelee viime keväänä annetun jätelakiesityksen linjauksia pakkausjätehuollon tuottajavastuusta.

Pakkausten tuottajien ja kuntien on sovittava pakkausten erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistöiltä. Kunta järjestää keräyksen, ja pakkausten tuottajat maksavat tästä kunnille korvauksen. Tuottajan on kustannettava vähintään 80 prosenttia erilliskerätyn pakkausjätteen jätehuollon kustannuksista.

Pakkausten tuottajayhteisön on omassa toiminnassaan katettava kaikkien pakkausmateriaalien jätehuolto.

 

 

”Kompromissi tuo päällekkäisiä kustannuksia”

 

Hallituksen jätelakiesitys puhutti ja hämmensi Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämässä Kiertovoima-webinaarissa.

Tapahtuma pidettiin 2. joulukuuta, vain kaksi päivää sen jälkeen, kun hallitus tiedotti päässeensä yhteisymmärrykseen ja jatkavansa osittain kuljetusten kaksoisjärjestelmää.

KIVOn toimitusjohtaja Riku Eksymä sanoi jätealan toimijoiden asettaneen jätelakiuudistukselle paljon toiveita siitä, että uudistus antaisi rauhaa toteuttaa kiertotaloutta käytännössä.

Webinaariin osallistuneiden keskustelusta heijastui kuitenkin pelko siitä, että uusi kompromissiesitys vain lisää riitoja ja monimutkaistaa asukkaan kierrätystekoja.

Eksymä epäilee, että kaksoisjärjestelmän osittainen säilyttäminen ei tuo selkeyttä jätehuollon sirpaleisiin vastuisiin, päin vastoin.

Euroopan komissio on varoittanut, että juuri sirpaleisuus on yksi suurimmista esteistä Suomen päästä kierrätystavoitteisiin.

Eksymän mielestä hallituksen esityksessä on riski riitelyn jatkumiseen niin kuntatasolla kuin oikeusasteissakin.

Nykyisen kaksoisjärjestelmän aikana jätteenkuljetukseen liittyvät riidat ovat olleet toistuvasti käsiteltävänä hallinto-oikeudessa.

 

Uusia riidanaiheita?

 

Perämeren Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala kertoi olevansa pettynyt siihen, millaisia vaikutuksia hallituksen uudella esityksellä todennäköisesti on etenkin kiinteistön haltijan kilpailuttaman kuljetuksen alueella. Asukkaalle tulee olemaan nykyistä epäselvempää, kuka hänen jätehuoltoaan hoitaa.

”Kiinteistöillä tulee operoimaan kaksi toimijaa: Kunta biojätteissä ja yksityinen yritys sekajätteissä. Asukas joutuu maksamaan logistiikka- ja asiakaspalveluista kummallekin operaattorille. Tämä tuo päällekkäisiä kustannuksia asukkaalle”, Ahrikkala ennakoi.

Kompromissiesitys vesittää mahdollisuudet palkita hinnoittelun avulla asukasta hyvästä lajittelusta.

”Meillä oli ajatus, että olisimme voineet hoitaa monilokeroautolla jätteiden keräystä. Nyt, kun kuljetukset eriytyvät kahdelle toimijalle, tämä ei tule onnistumaan. Sekajäte jää yksityisen tahon hoidettavaksi.”

Myös siirtymäajat aiheuttavat päänvaivaa:

”Osa kiinteistöistä tulee biojätteen erilliskeräyksen piiriin jo vuoden päästä. Siitä kahden vuoden kuluttua keräys siirtyy kunnan hoidettavaksi.” Ahrikkala pelkää tämän kylvävän jälleen uuden riidanaiheen siemenen alalle.

Fortumin kierrätys- ja liiketoimintajohtaja Kalle Saarimaa kritisoi KIVOn webinaarissa sitä, että jätelakiesitys keskittyy hyvin kapeaan alueeseen kuten jätteen keräykseen, vastuisiin ja kustannusjakoon.

”Pitäisi saada kiertotaloutta edistävä laki. Nyt on syntymässä tuottajavastuun alueelle malli, joka on potentiaalisesti samanlainen riidanaihe kuin kuljetusten kaksoisjärjestelmä on ollut.”

 

Kuva: Tero Pajukallio. Kunta kilpailuttaa kotitalousjätteen kuljetusurakoita keskitetysti osassa Suomea. Toisissa kunnissa kuljetuksen järjestää kiinteistön haltija. Kaksoisjärjestelmä on herättänyt paljon riitelyä ja oikeuskiistoja.

Facebooktwitterlinkedin