EU:lle kiertotalousstrategia Suomen johdolla jo lokakuussa?

Suomi valmistelee puheenjohtajakaudellaan EU:n yhteistä, viisivuotista kiertotalousstrategiaa. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen setvii samaan aikaan myös kansallista jätelakiuudistusta.

Suomen uudella ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosella on omakohtaista kokemusta jätehuoltoalalta. Kun jätelaki viimeksi uudistui Suomessa 2012, Mikkonen työskenteli Joensuun seudun kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä, Puhas Oy:ssä. Hänen tehtävänään oli laittaa lainsäädäntöä käytäntöön ja auttaa seudun yrityksiä ja rakennussektoria jätteiden kierrättämisessä.

”Tykkäsin työstä, se oli mielenkiintoista ja monipuolista. Myös se tuli tutuksi, että jätealalla on paljon erilaisia intressejä”, Mikkonen muistelee.

Poliittista ohjausta

Nyt Mikkonen on jälleen mukana jätelainsäädännön uudistustyössä, tällä kertaa ministerin paikalla. Puhas-vuosien kokemuksesta on nyt paljon hyötyä. Uusiouutisten haastattelun aikaan jätelakiuudistuksia valmistellut työryhmä oli juuri jättämässä mietintöään.

”Ryhdymme käymään työryhmän raporttia läpi. Sieltä nousee paljon kysymyksiä, joissa on keskusteltava poliittisista linjauksista”, Mikkonen tietää.

Kuljetusjärjestelmä- ja kustannusvastuukysymykset ovat haukanneet paljon valmisteluaikaa, mutta Mikkosen mielestä kuumin kysymys on se, miten Suomi pääsee tiukentuviin kierrätystavoitteisiin.

”Kuluttajilla olisi selvästi halua kierrättää ja lajitella. Tämä into kannattaisi hyödyntää eikä torpata sitä. Toinen iso kysymys on, miten tuoteketjun elinkaari rakennetaan jo suunnittelusta lähtien sellaiseksi, että materiaalit kiertävät.”

EU-ohjelma jo lokakuussa?

Biologina Mikkonen näkee ylikulutuksen, ilmaston lämpenemisen ja luonnon biodiversiteettikadon olevan saman ongelman eri puolia. Kiertotalous olisi keino vähentää sekä raaka-aineiden kulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä.

”Kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet ovat isossa roolissa, jotta kuluttaisimme vähemmän ja tehokkaammin ja kulutus olisi maapallon kantokyvyn rajoissa.”

Suomi on EU-puheenjohtajakaudellaan korostanut, että tarvitaan EU:n yhteinen kiertotalous 2.0 -strategia, viisivuotinen ohjelma, joka kokoaisi EU:lle päätelmiä siitä, miten kiertotalouden edistämisessä tulee edetä. Pääpainoalueina strategiassa olisivat liikkuminen, ruoka, rakentaminen ja tekstiilit, mahdollisesti myös sähkö- ja elektroniikkalaitteet.

”Haluamme nostaa kiertotaloutta laajemminkin kuin vain lopputuotteen kierrättämisen näkökulmaa. Kiertotalouteen kuuluu materiaali- ja energiatehokkuus valmistusvaiheessa, hukkaenergian hyötykäyttö sekä se, että tuotteita pystytään korjaamaan, uudelleenkäyttämään ja tekemään pitkäikäisiksi. Kiertotalous on myös sitä, että käytetään enemmän jakamistalouden keinoja, ostetaan palveluita eikä tavaraa.”

EU:n kiertotalousstrategia on tarkoitus saada hyväksyttyä jo lokakuun ympäristöministerineuvostossa. Työtä riittää, sillä myös kansallinen kiertotalousohjelma on työn alla syksyn aikana.

Lisäksi Suomi haluaa saada kaikki EU-maat sitoutumaan siihen, että EU olisi hiilineutraali vuonna 2050.

”Olen toiveikas, että saisimme nämä yhteiset tavoitteet aikaiseksi Suomen puheenjohtajakaudella.”

Kuva Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia: ”Oli yllätys, miten paljon tunteita jäte herättää”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka on työskennellyt muun muassa Puhas Oy:ssä.