Ennuste: Yli 170 uutta biokaasulaitosta

Facebooktwitterlinkedin

Suomessa on kymmenen vuoden sisällä yhteensä 178 kappaletta uusia, maatalousbiomassoja hyödyntäviä biokaasulaitoksia.

Näin arvioi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry yhdessä Envitecpolis Oy:n asiantuntijaryhmän kanssa. Arviota siitä, paljonko Suomessa olisi potentiaalia lisätä biokaasun tuotantoa kannattavasti ja kestävästi vuoteen 2030 mennessä, ei ole vielä julkaistu. Envitecpoliksen toimitusjohtaja Mika Arffman valotti tuloksia Biotalouspäivillä Jyväskylässä.

Työryhmä laskee, että 13 syntyvistä uusista laitoksista olisi isoja, kapasiteetiltaan noin 240 000 tonnin biokaasulaitoksia, joissa biomassoista jalostettaisiin liikennepolttoainetta ja kierrätysravinteita.

Keskikokoisia, noin 30 000 tonnin biokaasulaitoksia Suomeen nousisi 45.

Pieniä maatilakokoluokan biokaasulaitoksia, joiden kapasiteetti olisi 12 000 –20 000 tonnia, Suomeen syntyisi peräti 120.

Biokaasulaitosten kokonaiskäsittelykapasiteetti olisi näin laskien yhteensä 5,9 miljoonaa tonnia. Biokaasulaitokset pystyisivät käsittelemään 4,7 miljoonaa tonnia lantaa, 312 000 tonnia teollisuuden jakeita ja 900 000 tonnia kasvibiomassaa.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että valjastaisimme noin kolmanneksen Suomen lantamäärästä ja vajaat kaksi prosenttia käytettävissä olevasta maatalousmaasta ravinnekierrätykseen”, Arffman totesi.

Laitokset tuottaisivat energiaa yhteensä 1795 gigawattituntia vuodessa, siis lähes kaksi terawattituntia, mikä nostaisi Suomen biokaasuenergian tuotannon lähelle Ruotsin tilannetta.

Investointeina laskettuna biokaasulaitosverkoston perustaminen maksaisi 670,5 miljoonaa euroa.

”Arvio on tehty olemassa olevien kannattavuuslaskelmien pohjalta. Kannattavuus on haaste etenkin keskikokoisessa ja pienessä mittakaavassa. Mutta näissä laskelmissa on arvioitu, että laitosinvestointi on kannattava, kun biokaasun ja biometaanin markkinat sekä biokaasutoimiala kehittyvät”, Arffman sanoo.

Biokaasulaitoksessa koko ratkaisee

Biotalouspäivillä puhuttiin siitä, mikä rooli biomassojen hyödyntämisellä ja biokaasun tuotannolla voisi olla Suomen tavoitellessa ilmastoneutraliteettia ja ravinteiden kiertotaloutta.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Rasi muistutti, että biokaasulaitos on keskeinen osa kiertotaloutta. Kaiken kokoisia laitoksia tarvitaan ja niillä on oma roolinsa ja tavoitteensa:
”Maatilakohtaisen biokaasulaitoksen vaikutus on tilakohtainen. Se parantaa oman tilan energia- ja ravinneomavaraisuutta. Maatilojen yhteisbiokaasulaitos tarjoaa paikallista energiaa yhteiskäyttöön ja edistää mädätteen ja ravinteiden hyötykäyttöä laajemmin useammalla tilalla. Keskitetyn biokaasulaitoksen tavoite puolestaan on alueellisten ravinneylijäämien purkaminen ja energian tuotanto suuremmalle alueelle, esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden tuotanto liikenteeseen.”

Näytön paikka

Vuosi sitten perustetun Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä korostaa, että ravinteiden kierrätykseen ja biokaasualan tulevaisuuteen vaikuttavaa lainsäädäntöä valmistellaan lähivuosina sekä Suomessa että Euroopan unionissa monella politiikan osa-alueella.

”Juuri nyt on hyvä aika biotoimialan olla aktiivinen ja vaikuttaa. Sitten, kun asia etenee EU-tasolla trilogivaiheeseen, on jo myöhäistä”, Virolainen Hynnä toteaa.
Paljon puhuttaa nyt uusiutuvan energian direktiivin eli niin sanotun RED2:n toimeenpano. Komissio on tekemässä uusiutuvan energian tavoitteista uudelleentarkastelua vuosina 2021–2023. Kestävyyskriteereillä halutaan varmistaa, että kun bioenergian käyttö lisääntyy, se varmasti vähentää päästöjä.

Euroopan komission joulukuussa julkistama vihreän kehityksen ohjelma listaa monia biokierron toimintaympäristöön vaikuttavia aloitteita. Esimerkiksi kestävän ja älykkään liikkumisen strategia tarkastelee päästöjä, samoin kesäkuuhun 2021 mennessä tehtävä henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöstandardien tarkistus. Uusiutuvien kaasujen kehittämiseen on luvassa lisää tukea.

”Seuraavat neljä vuotta ovat tämän toimialan näytön paikka”, Virolainen-Hynnä summaa.

 

Kuva: Elina Saarinen. Mustankorkea Oy:n biokaasuasemalla tankataan ahkerasti liikennepolttoainetta.

Facebooktwitterlinkedin