Direktiiveistä sopu: Kierrätyksen kasvettava rajusti

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin

Kuva: Scanstockphoto. Kuormalavojen korjaus vähentää puista pakkausjätettä. Suomi sai neuvoteltua EU:n huomioimaan korjaustoiminnan puupakkausten kierrätysasteen laskennassa.

 

Suomella on seitsemän vuotta aikaa nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste 55 prosenttiin, linjaa EU:n alustava sopu jätedirektiiveistä.

Suomelle tavoite tulee olemaan hyvin vaikea, sillä neuvottelutuloksen mukaan laskentamenetelmät muuttuvat niin, että Suomi lähtee tavoittelemaan uutta, korkeampaa kierrätysastetta nyt raportoitua matalammalta. Kun vuoden 2015 kierrätysaste oli meillä 40 prosenttia, uuden laskentamenetelmän mukaan se on todennäköisesti muutaman prosenttiyksikön alhaisempi.

EU pääsi alustavaan sopuun jätedirektiiveistä eilen (18.12.2017) 17,5 tuntia kestäneen maratonkokouksen jälkeen.

Jäsenmaat, parlamentti ja komissio päättivät kolmikantaneuvotteluissa, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään vuoteen 2025 mennessä 55 prosenttia, vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2035 mennessä 65 prosenttia.

 

”Kohtalaisen hyvä neuvottelutulos”

Pakkausjätteiden kierrätysasteet nousevat nekin. Esimerkiksi muovipakkausten kierrätysastevaatimus nousee 22,5 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

”Nämä ovat todella kovia tavoitteita niin Suomelle kuin muillekin EU-maille. Muovien kierrätystä vaikeuttavat monet epävarmuudet ja riskitekijät, kuten kysynnän epävarmuus ja kerätyn muovin laatu ja kelpoisuus teollisuuden raaka-aineeksi. Korkeat tavoitteet korostavat muovin kierrätyksen tärkeyttä”, toteaa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen.

”Neuvottelut ovat olleet pitkä työ. Vielä muutama kuukausi sitten ei tuntunut todennäköiseltä, että paketti voitaisiin saada kasaan, mutta neuvotteluosapuolilla oli vahva tahtotila. Lopputulos on kohtalaisen hyvä Suomenkin kannalta”, Levinen analysoi.

 

Kuormalavojen korjaus mukaan

Pakkausten kokonaiskierrätysasteen uudet tavoitteet ovat korkeat: 65 prosenttia vuonna 2025 ja 70 prosenttia vuonna 2030. Suomessa käytännössä kolmannes pakkauksista on puupakkauksia, mikä vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista.

Puupakkauksista 25 prosenttia on kierrätettävä vuonna 2025 ja 30 prosenttia vuonna 2030.

Suomi sai kuitenkin neuvottelujen loppumetreillä läpi tavoitteensa, että Suomessa yleinen toiminta eli puisten kuormalavojen korjaustoiminta voidaan laskea mukaan kierrätystavoitteeseen. Korjaus edistää pakkausten uudelleenkäyttöä, joka on etusijajärjestyksessä korkeammalla tasolla kuin kierrätys.

 

Lainsäätäjille suururakka

”Tavoitteet ovat haastavat, mutta meidän on otettava rohkeasti haaste vastaan, jotta Suomi voi lunastaa paikkansa kiertotalouden edelläkävijämaana”, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kommentoi.

Direktiivit tullaan julkaisemaan kesään mennessä. Siitä alkaa kahden vuoden toimeenpanoaika.

”Tämä tulee tarkoittamaan Suomessa useimpien jätealan säädösten avaamista. Jätelakiinkin on tehtävä merkittäviä muutoksia. Tämä on iso työ, joka pitää aloittaa heti keväällä. Kesään 2020 mennessä lainsäädännöllisten muutosten pitäisi olla tehtynä”, Levinen arvioi.

Jätedirektiivit tulevat vaikuttamaan myös Suomen valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan, joka on juuri viimeistelyvaiheessa.

Facebooktwittergoogle_pluslinkedin