Digitalisaatio ja kiertotalous – toisiaan vahvistavat megatrendit

21.9.2015

Paljonko on Suomen tämänhetkinen ”kiertotalousaste”? Mikä on tavoitteemme Suomen ”kiertotalousasteeksi” esimerkiksi vuodelle 2030? Voidaksemme vastata näihin kysymyksiin meidän tulisi ensinnäkin määritellä ”kiertotalousaste” ja sitä kuvaavat mittarit. Sitra yhdessä muiden toimijoiden kanssa pyrkii paraikaa rakentamaan Suomelle kiertotalousbarometria voidaksemme paremmin ohjata yhteiskuntaamme kiertotaloutta kohti.

Vaikka kiertotalouden luomat mahdollisuudet ovat suhteellisen hyvin tiedossa, kiertotalouden tilanne- ja tulevaisuuskuvan, tai vision, kvantitatiivinen määrittely materiaalikohtaisesti on vielä hyvin haasteellista. Reaaliaikaisen ja luotettavan datan saaminen kaikista yhteiskunnan materiaalivirroista ei usein ole mahdollista. Erilaisia tilastoja ja analyysejä materiaalikäytöstä löytyy, mutta niidenkin luotettavuus on monasti kyseenalainen. Kaikki tieto ei ole julkista, kaikkia materiaalivirtoja ei mitata ja/ tai materiaalivirtojen koostumuksia ei tunneta.

Luotettavalla ja reaaliaikaisella tiedolla materiaalivirroista pystyisimme ohjaamaan talousjärjestelmästämme paljon resurssiviisaamman. Resursseja hyödynnettäisiin niillä menetelmillä siellä, missä niistä muodostuu eniten arvoa, ja järjestelmiä optimoimalla minimoitaisiin jätteiden syntyä.

Digitalisaation edistymisen myötä pystymme luomaan valtavasti uutta dataa ja viemään kiertotaloutta suurin harppauksin eteenpäin. Sensoreiden yleistyminen, teollinen internet ja uudet prosessit ja toimintamallit edistävät kukin omalla tavallaan kiertotalouteen siirtymistä. Sensoreilla varustettuja verkkoon kytkettyjä koneita ja laitteita voidaan huoltaa ennakoivasti pidentäen niiden käyttöikää. Varaosia voidaan valmistaa tarvelähtöisesti lähettämällä piirustukset 3D-tulostimelle näin vähentäen varaosien varastointia ja hukkamateriaalien syntyä. Rakennusten ja laitteiden käyttöastetta voidaan nostaa erilaisilla jakamistalouden malleilla.

Myös kierrätyksen konsepti uudistuu digitalisaation myötä. Facebook-ryhmissä ja Siivouspäivän kaltaisissa tapahtumissa tapahtuvan yksityishenkilöiden välisen tavaroiden kaupan rinnalle on noussut myös uudenlaista yritystoimintaa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy avasi vastikään kierrätystavaroiden verkkokaupan osoitteessa kauppa.kierratyskeskus.fi. Ostaja voi rahan säästämisen lisäksi saada suuntaa-antavaa tietoa ostoksen myötä säästyneistä luonnonvaroista uuteen tuotteeseen nähden. Matkahuolto toimittaa kaupasta ostetut kierrätystuotteet minne päin tahansa.

Digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden kehittyessä posti, jätehuolto, kierrätettävien tuotteiden korjaus sekä ihmis- ja tavarankuljetus voisivat yhteistyön avulla olla kaikki samaa saumatonta palvelua, jossa kokonaistaloudellinen tehokkuus on maksimoitu ja ympäristökuormitus minimoitu.

Eikä yhteistyön tarvitse rajoittua kansallisiin rajoihin. Rakentamalla avointen rajapintojen periaatetta hyödyntäviä ”palveluväyliä” yksilöt ja organisaatiot alasta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta voisivat esimerkiksi hyödyntää toistensa materiaalivirtoja. Virossa X-Road on jo laajasti käytössä ja koko e-Estonia -konseptin selkäranka.

Voisiko tehokas kansallisia rajoja rikkova digitaalinen tiedonkulku edistää esimerkiksi suomalaisten tekstiilialan toimijoita, joiden materiaalit ja työ kulkevat puolin ja toisin Itämeren yli?

Yhteistä palvelualustaa tarvitaan, jotta tuotteiden ja materiaalien reaaliaikaiseen seurantaan jo nyt olemassa olevat erilaisia tekniset ratkaisut kuten RFID-tagit saisivat laajempaa käyttötarkoitusta. Yksittäiset yritykset hyödyntävätkin jo näitä uusia ratkaisuja. Hyvä esimerkki on sellunvalmistaja Metsä Fibre, joka on hyödyntänyt suomalaisen Vilant Systemsin RFID-ratkaisuja logistiikassaan.

Digitalisaation seuraava aalto on robotiikassa ja tekoälyssä. Suomalainen ZenRobotics tiedotti vastikään uusista tilauksista ZenRobotics Recycler -tuotteelleen Japanilaiselle asiakkaalle. Tilaukset ovat signaalina merkittäviä, sillä Japani tunnetaan globaalisti yhtenä kiertotaloutta pisimmälle vieneistä maista. Saarivaltio, jolla on hyvin rajallisesti luonnonvaroja ja vapaata maapinta-alaa, pyrkii pitämään materiaalit tuottavassa kierrossa mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi metalleista Japanin on arveltu kierrättävän jopa 98 %. Suuri osuus käytetään kaiken lisäksi lähteitä vastaavissa tuotteissa.

Tekoälylle löytyy kierrätyksen lisäksi myös useita muita sovelluskohteita. Yksi näistä on sotateollisuus. Tekoälyn kehityksestä onkin viime aikoina noussut myös varoittavia ääniä tunnetuilta vaikuttajilta kuten Bill Gatesilta, Elon Muskilta ja Stephen Hawkingilta. Niin tai näin keskeinen tekoälyn sovelluskohde on kuitenkin taloussuunnittelu ja -ohjaus. Ehkä tulevaisuudessa viisaan globaalin resurssikäytön ja negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi tarvitaan päätöksenteon taustalle ”tekoviisautta”. Tämä voisi viedä kiertotalouden aivan uusille tasoille.

Ernesto Hartikainen

Circular Economy Specialist

Sitra