Kolumni

Luommeko itse uuden Facebookin vai annammeko muiden tehdä sen?

Muistatko vielä, missä kirjauduit Facebookiin ensimmäistä kertaa? Olet todennäköisesti yksi maailman kahdesta miljardista Facebookin käyttäjästä. Voisi olla toisinkin. Helsingin Sanomien Kuukausiliite kertoi taannoin (http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005347963.html), miten kaksi suomalaisyritystä voisivat hallita maailman ihmisten arkea, jos Nokia, Android ja suomalaislähtöinen Facebookin kilpailija Jaiku olisivat liittoutuneet.

Digitalisaation sujahtaminen taskuun oli miljardeja ihmisiä koskettava valtava muutos arjessa. Nyt olemme toisen suuren muutoksen äärellä: Nykyinen tapamme järjestää arkemme ja tuottaa sitä lisäarvoa, jolla takaamme hyvinvointimme, on tulossa tiensä päähän. Ylikulutukseen ja näennäisesti halpaan hintalappuun perustuva toimintatapamme saa haastajan kiertotalouden mukaisista käytännöistä ja liiketoimintamalleista.

Kiertotalouden käytäntöjen pitää kuitenkin sujahtaa arkeen kuten sosiaalinen media teki viimeisen vuosikymmenen aikana. Kysymys kuuluu, kuka niitä ratkaisuja sujauttelee? Kehitämmekö ja tuemme itse omia kiertotalouden jaikuja maailmanvalloitukseen vai katsommeko muiden facebookien rynnistystä?

Suomessa kiertotalouden ratkaisujen esiinmarssissa etujoukot ovat jo liikkeellä. Olemme tunnistaneet 54 kiinnostavaa yritystä, aiheen koulutus on alkamassa niin peruskouluissa kuin ylemmilläkin asteilla ja olemme koonneet maailman huippuja saman pöydän ääreen. Mutta mitä tapahtuu arkiympäristössämme? Näemmekö kiertotalousvallankumouksen mahdollisuudet vaikkapa terveyskeskuksissamme, katurakentamisessa, kulttuurituotannoissa tai liikuntapalveluissa? Jätteistä – tai siis raaka-aineista – puhumattakaan.

Valtioneuvosto etsi taannoin pieniä kiertotalouden kokeiluja. Kiikarissa olivat ideat siitä, miten asumisesta, liikkumisesta tai ruuasta voidaan arjessa tehdä kiertotalouden periaatteiden mukaista. 126 ehdotuksesta valitaan rahoitettavat. Sitra puolestaan julkisti Kuntamarkkinoilla Kuntien kiertotalouden kiinnostavimmat kiertotalousteot -kilpailun.

Nyt on ennennäkemätön mahdollisuus ja tarve järjestää toiminnot ja palvelut uudella tavalla, resurssiviisaammin ja asiakaslähtöisemmin. Miten toteutetaan siirtymä erillisistä palveluista ja toiminnoista kohti kokonaisvaltaista järjestelmää – miten kiertotalous sujahtaa kuntalaisen taskuun kuin Facebook aikanaan? Julkiset hankinnat ovat tässä keskeisessä roolissa. Syksyn aikana Sitra avaa kunnille suunnatun rahoitushaun kiertotalouden periaatteiden mukaisten julkisten hankintojen valmisteluun ja toteuttamiseen. Rahoituksen avulla halutaan vauhdittaa uusien kiertotalousratkaisujen hankintaa.

Valokuvafilmi kuoli, CD-levy jäi henkitoreisiin. Mitä tapahtuu liikenteessä? Uskomme, että Facebook-sujautus liikkumisen saralla voidaan tehdä maakunnissa. Syksyllä käynnistyvän maakuntien liikkumisen kehitysohjelman avulla Sitra tukee sellaisten yhteistyö- ja toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottamista, jotka edistävät kuljetusten yhdistelyä yli perinteisten alue- ja toimijarajojen. Niiden tulisi myös kytkeä uudet liikkumispalvelut osaksi joukkoliikennettä.

Osaammeko siis luoda ennakkoluulottomia ratkaisuja, jotka muuttavat arkeamme helpommaksi ja ennen kaikkea kestävämmäksi? Ensimmäiset avaukset on nähty, mutta se laaja joukko, joka mahdollistaa Facebook-sujautuksen kiertotaloudessa, ei vielä ole kokonaan mukana. Tarjolla on uudelleen suomalaisille osaajille globaalejakin menestystarinoita.

Kiertotaloudesta lisää:

www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous

Kiertotalouden kiinnostavimmat, 54 esimerkkiä:

www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous

Kiertotalouden koulutuksesta:

www.sitra.fi/hankkeet/kiertotalous­opetusta-kaikille-koulutusasteille/#ajankohtaista

World Cicrular Economy Forum:

www.sitra.fi/tapahtumat/kansain­valinen-kiertotalousfoorumi-wcef2017