Biopolttoaineet huomioon jätealan direktiivimuutoksissa

26.9.2014

Suomen hallitus haluaa, että EU huomioi tulevissa yhdyskuntajätehuoltoalan lainsäädäntömuutoksissa esitettyä paremmin sen, että yhdyskuntajätepolitiikka on linjassa muiden biotaloutta, ympäristönsuojelua ja resurssitehokkuutta edistävien toimien sekä ilmasto- ja energiapolitiikan kanssa.

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 18.9. kirjelmän, joka muotoilee Suomen alustavan kannan Euroopan komission esittämiin jätealan direktiivien muutoksiin.

Valtioneuvosto kannattaa ehdotuksen yleisperiaatetta unionin resurssitehokkuuden ja kierrätystalouden edistämisestä, mutta toivoo realismia tavoitteiden asettamiseen, tarkkuutta määritelmiin ja täsmennyksiä muotoiluihin.

Kierrätystavoitteiden pitäisi perustua luotettavaan ja samoin perustein tuotettuun tietoon ja niiden olisi huomioitava kansalliset erityisolosuhteet.

Kierrätystavoitteisiin tulisi sisällyttää myös liikennekäyttöön tarkoitettujen ja muiden edistyneiden biopolttoaineiden valmistaminen.

Yhdyskuntajätteen määritelmää ei Suomen kannan mukaan tule sitoa kunnan järjestämisvastuulla oleviin jätteisiin. Määritelmän tulisi pohjautua jäteluetteloon ja tilastoasetukseen.

Ehdotetut laskentamenetelmät vaikuttavat vaikeaselkoisilta ja hankalilta toteuttaa. Uusi laskentamenettely voisi jopa alentaa nykyisiä kierrätysasteita merkittävästi etenkin keräyspaperin, kuitupakkausten ja biojätteen osalta.

Valtioneuvosto toivoo, että laskentamenetelmät kuvaisivat mahdollisimman yhdenmukaisesti ja luotettavasti sitä, paljonko jätettä todellisuudessa kierrätetään.

Ehdotetut kierrätystavoitteet ovat erittäin vaativia ja etenkin puupakkausjätteen kierrätystavoitteet jopa epätarkoituksenmukaisen korkeita, kirjelmässä todetaan.

Valtioneuvosto toivoo, että kierrätyksen lisäämisen elinkaarivaikutukset arvioitaisiin tarkemmin ja että niissä huomioitaisiin myös uudelleenkäyttö.

Komission ehdottama varhaisvaroitusjärjestelmä, jäsenmaiden raportointiehdotukset, vaarallisten jätteiden raportointivelvollisuus ja tilastotietojen todentaminen lisäävät hallinnollista taakkaa, työläyttä ja byrokratiaa.

Valtioneuvosto kritisoi myös komissiolle delegoitavaa säädösvaltaa ja direktiivimuutosten täytäntöönpanoon esitettyä hyvin lyhyttä, 12 kuukauden määräaikaa.