Asukas toivoo kierrätykseen helppoutta

Lehtipuu ja Eksymä
Facebooktwitterlinkedin

Jätelakiesitys on yhä valmisteltavana. Siihen liittyy hyvin vaikeita poliittisiakin kysymyksiä, jotka ovat aiheuttaneet jätealalla kiistoja jo kymmeniä vuosia.

Viimeisin tieto on, että jätelain hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn viikolla 46.

Eduskuntakäsittelyn kestosta riippuen lainsäädäntö tulisi voimaan ensi kesänä, noin vuoden myöhässä EU:n jätedirektiivien aikataulusta.

Jätelakiuudistus herätti kuumaa keskustelua webinaarina järjestetyillä Jätehuoltoyhdistyksen Valtakunnallisilla Jätehuoltopäivillä lokakuun alussa.

Jätealan yritykset vastustavat

Kesän lausuntokierroksella jätelakiesityksen luonnokseen annettiin ennätysmäärä, noin 350 lausuntoa.
Eniten lausuntopalautetta keräsi jätteen kuljetusjärjestelmiin suunniteltu muutos. Jätelakiluonnos esittää, että kaksoisjärjestelmästä luovuttaisin ja kuljetusten järjestäminen tulisi jatkossa kuntien vastuulle.

Nykyisin kunta voi päättää, kilpailuttaako jokainen kotitalous itse oman jätteenkuljetuksensa, vai järjestääkö kunta kilpailutukset.

Kuljetusjärjestelmän muutokselle on laaja kannatus kuntatoimijoiden keskuudessa, mutta jätealan yrittäjät kritisoivat kaksoisjärjestelmästä luopumista.

Toinen kiistanalainen aihe jätelakiesityksessä on pakkausjätehuoltoon ehdotettu kuntien ja tuottajien yhteistoimintamalli. Siinä kunta ja tuottajat tekevät sopimuksen. Kunta kerää pakkausjätteet asuinkiinteistöltä ja tuottajat korvaavat kunnille keräyksen kustannuksia.

Malli on saanut laajaa kannatusta tuottajien ja kuntatoimijoiden parissa, mutta jätealan yritykset vastustavat uudistusta.

Keskustelu jatkui Jätehuoltopäivillä, joille osallistui etäyhteyksin noin 260 henkeä.

Kokonaisuus, ei paloja

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen kommentoi lakiuudistuksen venymistä:
”Vuosi sitten, kun pidin esityksen jätelainsäädännön uudistuksesta näillä samoilla Jätehuoltopäivillä, en olisi uskonut, että lakiesitys ei vielä tänäkään päivänä olisi päätynyt eduskuntaan.”

Levinen ei voinut Jätehuoltopäivillä raottaa, mihin suuntaan lakiesitys on lausuntokierroksen jälkeen muotoutunut.

Hän kuitenkin korosti, että jätelakiesitys perustuu kokonaisuuteen. Jos jotakin palasta muutetaan, kokonaisuus ei ole enää järkevä.

Paneelissa tuttua

Jätehuoltopäivien paneelissa jäteyritysten, kuntien ja tuottajien rintamalinjat asettuivat tuttuun taisteluasentoon, joka on vaikeuttanut jo pitkään jätehuoltoalan toimintaa ja jätelakivalmistelua.

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu vaati, että jätelakiesitys tulee arvioida uudestaan. Hän löysi lakiesityksestä paljon kritisoitavaa.

Kunnallisia jäteyhtiöitä edustavan Suomen Kiertovoima KIVO ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä sen sijaan puolusti nykyistä lakiesitystä todeten, että se on tarkkaan harkittu, tietoon ja asiantuntijaselvityksiin perustuva kokonaisuus, joka tukee siirtymää kiertotalouteen.

Hän harmitteli, että kuljetusjärjestelmäkysymys heiluttaa koko jätehuoltoa, vaikka sen pitäisi päinvastoin tukea jätehuoltoa. ”Ei sorruta tappelemaan epäolennaisesta”, Eksymä toivoi.

Hän muistutti, että kun kunnan jätelaitos kilpailuttaa jätehuoltopalveluja, yksityiset yritykset hyötyvät urakoina vuositasolla 240 miljoonaa euroa.

Kiistan keskellä asukkaita edustanut Kuntaliiton Tiina Vyyryläinen muistutti, että asukkaat toivovat helppoutta ja apua kierrättämiseen ja kiertotaloussiirtymään, eivät riitoja.

”Ristiriitaiset tiedot ja riitely, joka liittyy jätelain uudistamiseen, rapauttavat asukkaan uskoa siihen, mikä on oikea tapa toimia.”

 

Sopimusluonnos jo valmis

 

Paneelikeskusteluun positiivisen uutisen kertoi Suomen Kuitukierrätys Oy:n Juha-Pekka Salmi, joka edustaa tuottajayhteisöjä.

Hänen mukaansa kuntien ja tuottajien yhteistoiminnassa on jo edetty hyvin, vaikka jätelakiesitys on jumiutunut poliittiseen valmisteluun.

”Yhteistoiminnan sopimisen ehdoista on neuvoteltu jo kesästä asti, ja ensimmäinen sopimusluonnosversio on jo tehty.”

Jätehuoltopäivät tarjosivat paljon muutakin. Päivillä kuultiin muun muassa jätehuollon ilmastotyöstä, uusioraaka-ainemarkkinoista, kiertotalouden älykkäistä innovaatioista sekä jätealan varautumisesta häiriötilanteisiin.

 

Jos jätelaki etenee esitetyn kaltaisena, miten se muuttaa asukkaan arkea? Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala kertoi muutoksista 10.9. pidetyillä Kuntamarkkinoilla. Lue juttu:
www.uusiouutiset.fi/miten-uusi-jatelaki-muuttaa-asukkaan-arkea/

 

Kuva: Kuvankaappaus Jätehuoltopäivien webinaarin paneelikeskustelusta. Kuvassa YTP ry:n Otto Lehtipuu ja KIVO ry:n Riku Eksymä.

 

Facebooktwitterlinkedin