UUTINEN UUDELLEEN -palsta kierrättää eli julkaisee uudelleen Uusiouutiset-lehden vanhoja juttuja vuosien takaa. Tuntuvatko asiat tutuilta?

 Uusiouutiset-lehti 5/2009 ilmestyi 1.9.2009:

STOP sopimusperusteiselle?

Sopimusperusteinen jätteenkuljetus saattaa jäädä historiaan, mikäli ympäristöministeriön virkamiesten valmistelema, alustava ehdotus hyväksytään jätelain kokonaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä. Työryhmä ottaa kantaa kaikista vaikeimpiin jätelain kiistakysymyksiin tämän syksyn aikana.

Ympäristöministeriön virkamiesten sihteeristö on valmistellut koko kesän pykäläluonnoksia jätelain kokonaisuudistustyötä (niin sanottua JÄLKI-työtä) varten. Nyt urakka alkaa olla loppusuoralla.

Luonnosehdotukset sisältävä dokumentti on tarkoitus esitellä ylihuomenna (3. syyskuuta 2009) kokoontuvassa JÄLKI-työryhmän palaverissa.

”Uuden jätelain luonnosehdotukseen on kertynyt pelkistä pykäläluonnoksista nelisenkymmentä sivua, eikä mukana ole vielä edes ehdotusten perusteluja, joita niitäkin on valmisteltu kaikilta keskeisiltä osa-alueilta, kertoo työryhmän varapuheenjohtaja”, ympäristöneuvos Olli Pahkala.

Kaksi kantaa kuljetusjärjestelmiin

Uudistustyössä vaikeimmiksi kysymyksiksi ovat osoittautuneet yhdyskuntajätehuollon vastuiden ja velvollisuuksien määrittelyt. Tunteita on kuumentanut erityisesti ikuinen kiistakapula, kysymys jätteenkuljetusjärjestelmistä: Pitäisikö Suomessa luopua kokonaan sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta, jossa kiinteistönomistajat voivat tehdä jätteenkuljetussopimukset suoraan jätteenkuljetusyritysten kanssa, ja pitäytyä kaikkialla kunnan keskitetysti kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen?

Tätä mieltä ovat olleet ainakin kunnalliset jätelaitokset, joiden mielestä sopimusperusteinen kuljetusjärjestelmä johtaa tehottomuuteen ja aiheuttaa turhaa liikennettä ja päästöjä. Lisäksi jätevirtojen vastuullinen hallinta on vaikeaa.

Sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän säilyttämisen kannalla ovat olleet muun muassa yksityiset jätehuoltoyritykset.

Esimerkiksi Ympäristöyritysten Liitto toteaa kannanotossaan, että sopimusperusteisesta järjestelmästä luopuminen voi johtaa pk-yritysten toimintamahdollisuuksien heikkenemiseen ja kunnalliseen jätehuoltomonopoliin, jossa jätehuoltoon ei synny aitoja vaihtoehtoja.

Lehtomäki lakkauttaisi

Kesäkuussa kiista sai dramaattisen käänteen, kun ympäristöministeri Paula Lehtomäki esitti kannattavansa sopimusperusteisesta jätteenkuljetusjärjestelmästä luopumista.

”Keskustelimme tästä asiasta ministerin kanssa kesäkuun alussa. Ministeri otti alustavasti tämän linjan ja se on näin myös pykäläluonnoksia valmistelevan virkamiessihteeristön papereissa”, Pahkala kertoo.

Ministeri Lehtomäki vahvistaa, että hän on kääntymässä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kannalle.

”Olen vakavasti harkinnut, että lakiesitykseen tehtäisiin tällainen muutos, että sopimusperusteisesta luovuttaisiin. Jätehuoltojärjestelmän tulee olla logistisesti tehokas ja ympäristön kannalta kestävä. Sopimusperusteisessa järjestelmässä on ollut myös valvonnan kanssa ongelmia. On tärkeää, että löydetään järjestelmä, joka yhtä aikaa takaa sekä koko jätehuoltoketjun toimivuuden että on asukkaiden kannalta mahdollisimman yksinkertainen”, Lehtomäki perustelee Uusiouutisille.

Aivan lähipäivinä kokoontuva JÄLKI-työryhmä käsittelee asiaa.

Ministeri Lehtomäki korostaa, että asia on todellakin vielä auki ja lopulliset päätökset tehdään vasta, kun eduskunta asiaa käsittelee.

”Valtavat mittasuhteet”

Kesäkuun käänne on saanut jätehuoltoalan toimijat aktivoitumaan. Maakuntalehtien yleisönosastot ovat täyttyneet kuljetusjärjestelmiä ruotivista kannanotoista.

Pahkalan mukaan keskustelu on riistäytynyt käsistä ja siihen on sotkettu myös paljon sellaisia asioita, jotka eivät varsinaiseen jätteenkuljetukseen edes liity.

”Tähän on reagoitu ikään kuin pienten jätehuoltoyrittäjien kaikki liiketoimintamahdollisuudet haluttaisiin nyt ympäristöministeriössä romuttaa. Näin ei ole. Yritykset ovat saaneet viime vuosina lisää toimintakenttää, kun kaupan ja yksityisen palvelualan jätehuolto on vapautettu täysin kilpailulle”, Pahkala toteaa ja jatkaa:

”On käsittämätöntä, miten näinkin pieni yksityiskohta kuin se, kuka kuljettaa jätteen paikasta A paikkaan B, on saanut näin valtavat mittasuhteet. Ikään kuin tämä olisi koko jätelain uudistuksen tärkein asia. Kiista vie kohtuuttomasti aikaa ja energiaa kaikilta osapuolilta”, Pahkala kritisoi.

Ministeri Lehtomäki kertoo ymmärtävänsä myös yksityisten yritysten huolen elinkeinostaan.

”Olen kuullut, että sopimusperusteisen järjestelmän lopettaminen vaikuttaisi radikaalisti pienyrittäjien kenttään. Olen myös saanut väitteitä, että yksityisen sektorin toteuttama kierrätys ja jätehuolto toimisivat tehokkaammin kuin julkisen sektorin toteuttama. Näistä väitteistä täytyy saada punnittua faktatietoa ja harkita asiaa sen pohjalta”, ministeri katsoo ja jatkaa:

”Yrityskentän keskeinen rooli säilyy toki myös kunnan kilpailuttamassa kuljetusjärjestelmässä.”

Tuomioistuin vaikuttaa pykäliin

Jätelain uudistusta valmistelevat sihteerit ovat joutuneet myös pohtimaan, kuinka muotoilla jätelain pykäläluonnoksiin sitä, miten kuntien omistamat julkiset jäteyhtiöt voivat toimia markkinoilla tarjoten palvelujaan myös elinkeinoelämälle ja teollisuudelle. Asiaan vaikuttavat muun muassa EU:n tuomioistuimen päätökset ja tulkinnat.

Kesäkuussa EU-tuomioistuin muun muassa linjasi tuomiossaan (C-480/06) yhteistyötä julkisten viranomaisten välillä. Sen mukaan hankintalainsäädännössä voidaan sallia poikkeus, kun on kyse viranomaisten välisestä sopimuksesta, joka tähtää lakisääteisen julkisen tehtävän suorittamiseen.

Pahkala kertoo, että jätelain pykälien ja momenttien luonnostelun yhteydessä on jouduttu pyytämään apua työ- ja elinkeinoministeriöltä, jotta pykälistä saataisiin EU-tuomioistuimen päätösten mukaiset.

”Kunnalliset jätelaitokset ovat usein ainoita, jotka ylläpitävät tiettyjä jätehuoltopalveluja. Mihin kauppa ja rakennusteollisuus joutuisivat, jos jätekeskuksen portti pysyisikin suljettuna? Jätelakiin täytynee ehkä kirjoittaa jotain sen suuntaista, että jos kunta hoitaa jätehuoltopalveluja esimerkiksi yritysten kanssa tehdyillä sopimuksilla, se katsottaisiin kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi. Mutta tästä ei ole vielä työryhmässä keskusteltu”, Pahkala kuvailee avointa tilannetta.

Jätelain kokonaisuudistustyö etenee syksyn aikana työryhmän kokouksissa, joita järjestetään tiiviiseen tahtiin. Syyskuussa on luvassa kolme kokousta ja vuoden loppua kohden niitä pidetään noin kerran viikossa.

Nämä tiuhatahtiset ja varmasti tiivistunnelmaiset keskustelut ratkaisevat, saako työryhmä muokattua yksimielisen jätelakipykälien luonnospaketin jatkovalmisteluun ja myöhemmin eduskunnan käsittelyyn.

Kuva: Scanstockphoto.